Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Tampereen kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Leena Huhtala tietää, että harva antaa kiitosta, mutta kritiikkiä tulee usein. Seitsemän vuoden kokemus opettaa, että joukkoliikenne herättää tunteita, ja suurten linjojen suunnittelu vaatii kärsivällisyyttä sekä kompromisseja. Työ on pitkälti palautteen kuuntelemista ja tasapainottelua budjetin ja asukkaiden toiveiden välillä.
Kun palautetta ei tule, asiat ovat hyvin.
Näin ajattelee joukkoliikennesuunnittelija Leena Huhtala. Hän työskentelee Tampereen kaupungilla ja tietää, että kun joukkoliikenteestä tulee palautetta, se on useammin negatiivista kuin positiivista.
– Me ihmiset olemme sellaisia, että emme yleensä lähetä positiivista palautetta. Se on toisaalta sääli, mutta toisaalta on hienoa, jos kiitos annetaan suoraan kuljettajalle.
Huhtala on työskennellyt Tampereen kaupungilla seitsemän vuotta. Työssään hän kehittää ja suunnittelee joukkoliikennettä, seuraa matkustajamääriä ja lipputuloja sekä valmistelee päätöksiä.
Kun ihmiset leimaavat lippunsa, Huhtala näkee, mistä he nousevat kyytiin ja kuinka moni käyttää joukkoliikennettä päivän aikana. Jos normaaleihin lukuihin tulee muutoksia, ne kertovat usein häiriöistä liikenteessä.
– Aamut alkavat sillä, että tarkistan, miten edellisen päivän liikenne on sujunut ja onko siinä ollut jotain yllättävää.
Huhtala on mukana myös tulevien linjojen suunnittelussa. Hänestä liikennesuunnittelijan työ vaatii hyviä kommunikointi- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia tarpeita.
– Joukkoliikenne herättää paljon tunteita. Jotkut ovat kauhean tyytyväisiä ja jotkut eivät niinkään. Täytyy pystyä perustelemaan, miksi jollakin alueella on paremmat palvelut kuin toisella.
Joukkoliikennesuunnittelijoiden tavoite on kuunnella asiakkaita mahdollisimman paljon. Huhtala saa vuodessa tuhansia asiakaspalautteita ja lukee ne kaikki. Merkittävä osa työajasta meneekin palautteisiin ja mediayhteydenottoihin vastaamiseen.
Ihmisten toiveiden lisäksi on huomioitava esimerkiksi käyttäjämäärät, tulevat maankäyttösuunnitelmat, kaavamuutokset ja budjetti.
Joukkoliikennettä suunnitellaan ennen kaikkea suurten joukkojen ehdoilla. Vuoroja ajetaan siellä, missä niille on kysyntää.
– Kaikkia toiveita ei voi toteuttaa. Sata ihmistä saattaa allekirjoittaa adressin jonkin linjan säilyttämisen puolesta, mutta me näemme, että linjalla on vain kaksi käyttäjää.
Joskus parillakin palautteella voi olla vaikutusta. Kun Tampereen Annalan asukkaat toivoivat bussiliikennettä tietylle kadulle, toive pystyttiin toteuttamaan.
– Näimme, että sillä alueella oli satoja käyttäjiä päivässä, eikä sitä kautta koukkaaminen haitannut merkittävästi muita.
Uusien linjojen suunnittelu ja vanhojen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Prosessien hitaus herättää asiakkaissa joskus kummastusta.
– Jos tulee palautetta, että jokin vuoro on aina täynnä, mietimme, voisimmeko lisätä vuoroja. Varakalustoa tai kuljettajia ei kuitenkaan voi noin vain tilata seuraavalle viikolle. Kestää hetken, että asiat saadaan sovittua liikennöitsijöiden kanssa.
Huhtala on koulutukseltaan hallintotieteilijä, ja hän on työskennellyt Tampereen kaupungilla valmistumisestaan lähtien. Hän kiinnostui joukkoliikenteen kehittämisestä jo opiskeluaikana.
– Ihmisillä on tarve liikkua, ja haluan olla luomassa kestäviä tapoja siihen. Tässä työssä pääsen myös kehittämään omaa kaupunkiani. Se on hienoa.
Haastavinta työssä on resurssien rajallisuus. Koska budjetissa pitää pysyä, on välillä tehtävä kompromisseja. Se tarkoittaa esimerkiksi vuorojen vähentämistä tai jopa linjojen lakkauttamista.
– Monelle tulee yllätyksenä, ettei rahaa ole loputtomasti.
Huhtala nauttii siitä, että pääsee ratkomaan työssään ongelmia. Hän haluaa, että mahdollisimman monella on mahdollisuus käyttää julkista liikennettä.
Onnistumisen tunteita Huhtala sai esimerkiksi silloin, kun Tampereen raitiovaunut otettiin käyttöön ja bussilinjastoon tehtiin suuria muutoksia. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat, ja ihmisiltä tuli positiivista palautetta.
– Kaikki se työmäärä konkretisoitui. Oli hienoa nähdä, kun suunnitelmat siirtyivät kartalta ja tietokoneelta maastoon.
7.00 Huhtala on aamuihminen ja aloittaa työt usein jo seitsemältä. Ensimmäiseksi hän tarkistaa, miten edellispäivän liikenne on sujunut, kuinka paljon joukkoliikennettä on käytetty ja onko vuoroja jäänyt ajamatta.
8.00 Huhtala lukee sähköpostit. Joinakin päivinä hän analysoi tarkemmin matkustajamääriä ja lipputuloja. Muutokset kertovat, miten liikenne on sujunut.
9.00 Aamupäivisin Huhtalan kalenterissa on usein kaavoitukseen tai liikennesuunnitteluun liittyviä palavereja. Joukkoliikennesuunnittelijat ovat mukana monissa kaupungin hankkeissa. Kun uusi uimahalli kaavoitetaan, he miettivät, miten ihmiset pääsevät sinne.
11.00 Huhtala syö lounaaksi omia eväitään. Lounastauolla hän vaihtaa kuulumiset työkavereiden kanssa.
12.00 Iltapäivällä ohjelmassa on usein palavereja, päätösten valmistelua tai tiedonkeruuta tulevia linjasuunnitelmia varten. Keväisin ja syksyisin aikaa vie talousarvion suunnittelu.
14.00 Osa Huhtalan työajasta menee asiakaspalautteisiin ja mediayhteydenottoihin vastaamiseen. Palautteita tulee paljon. Hän lopettaa työpäivänsä yleensä kolmen ja neljän välillä.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
