Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Välinpitämättömyys ja tietämättömyys ovat usein työsuojelun esteenä. Vasta myrkkykuolema sai paperiteollisuuden heräämään.
Varttuneemmat muistavat iskevän laulun nokialaisesta paperityöläisestä, Esko Kulosesta, vuodelta 1970. Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Petri Revon sanoittama kappale kertoo mieliä kuohuttaneesta kuolintapauksesta. Kulonen oli työskennellyt öljymiehenä koneella, jolla valmistettiin käärepapereita sitrushedelmille. Työssään hän oli altistunut jatkuvasti difenyyli-myrkylle, mikä johti kuolemaan.
Tapauksen tultua julki myös Hannu Karpo kävi Nokian paperitehtaalla haastattelemassa Kulosen työtovereita Ajankuva-ajankohtaisohjelmaan. Työtoverit kertoivat Karpolle Kulosen olleen hyvin väsynyt ja nukahtaneen helposti työpaikalla vain istahtaessaan hetkeksi. Väsymys olikin lääkärien mukaan yksi oire myrkylle altistumisesta. Kymmenisen vuotta tehtaalla työskennellyt Kulonen oli kuollessaan vain 32-vuotias.
Myrkyllisiä aineita oli käytetty Kulosen käärepaperikoneella vuodesta 1955 alkaen. Miehet valittivat päänsärystä ja huonovointisuudesta jo vuonna 1959. Joitakin tutkimuksia tehtiin, mutta ne eivät johtaneet isompiin toimenpiteisiin. Asiaan ei osattu eikä välitetty puuttua ennen Kulosen myrkytyskuolemaa. Vasta tämän jälkeen tehtaalle saatiin kasvosuojukset ja kemikaalien varoituskyltit.
Esko Kulonen työskenteli paperikone IV:lla, joka ristittiin kymmenisen vuotta myöhemmin ”myrkkypaperikoneeksi”. Kuvassa paperikone IV Nokian uudella paperitehtaalla Jyränmaalla vuonna 1954. Kone on asennettu paikoilleen, ja seuraavana vuonna alkoi käärepaperin valmistus.
Tietämättömyys käytettyjen kemikaalien vaarallisuudesta oli Nokian paperitehtaalla asettanut työntekijöiden terveyden ja elämän uhanalaiseksi. Kevättalvella 1970 Työterveyslaitos teki paperitehtaalla tutkimuksia, myös työntekijät ja ammattiosasto vaativat tietoa ja toimenpiteitä. Käyttöön otettiin turvalaitteita ja ”myrkkypaperikone” ympäröitiin peitteillä estämään myrkyn leviämistä työympäristöön.
Difenyylille altistuneille tehtiin terveystarkastuksia, ja vuoteen 1972 mennessä myrkytystapauksia oli löytynyt kaikkiaan kymmenen. Työntekijät olivat ymmärrettävästi haluttomia työskentelemään myrkkypaperikoneella. Vuoden 1972 alussa paperikone IV:n työntekijät päättivät lopettaa paperin valmistuksen kahden viikon kuluessa.
Nokian tapahtumat vauhdittivat työsuojelua tehtailla. Paperiteollisuuden työsuojeluasiain neuvottelukunta antoi vuonna 1973 suosituksen alalla käytettävistä kemikaaleista. Työnantajaliitto ja ammattiliitto tekivät yhdessä myös suosituksia työsuojelukoulutuksesta, suojavaatteista ja -välineistä. Työsuojelutoiminta kehittyi 1970-luvulla huomattavasti, kun suuremmille tehtaille saatiin myös työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäälliköt.
Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää.
Steveco oy on laatinut viisi sääntöä, jotka ovat parantaneet ahtaajien työturvallisuutta. Muidenkin yritysten, alalla kuin alalla, sopii ottaa mallia kaksi vuotta sitten lanseeratuista tiiviistä ohjeista.
Erikoislääkäri Henriikka Ollila on työskennellyt telttoihin pystytetyissä leikkaussaleissa, joihin kuuluvat pommitusten äänet. Auttamisen halu peittoaa pelon, ja siksi Ollila suuntaa töihin konfliktialueille yhä uudestaan.
Liibaan Ali Mohamud on ajanut taksia neljän vuoden ajan. Hän tekee yleensä iltavuoroja, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä.
Kommentit (2)
Eihän työnantaja välitä kuin tulee tarpeeksi rahaa taloon.Se on sama tekeekö sen Esko Kulonen vai Ari Kovalainen
Mahtaisiko joku olla niin viisas ja kertoisi minulle ,mistä voisin tiedustella myrkytyskuolemaan johtaneen isäni(1959, metanolimyrkytyskuolema, nimi Risto Bredin) viimeisistä elinvuosista ym, tapahtuneesta