Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Hyvässä kierteessä työn tuottavuus, palkitseminen ja työhyvinvointi ruokkivat toisiaan. Sujuva työ -kehittämiskonsepti auttaa pieniä ja keskisuuria työpaikkoja löytämään oman tiensä myönteiseen kehitykseen.
Työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin, kuvailee hyvää kierrettä Palkkataito Oy:n yrittäjä ja konsultti Jukka Tiihonen.
– Kun työ sujuu, se on todennäköisesti tuottavaa, ja myös työhyvinvointi paranee. Kun tähän kytketään kannustava palkitseminen, onnistumisen kokemus ja työhyvinvointi paranevat entisestään.
Palkkataito on asiantuntija- ja koulutuspalveluita tuottava konsulttiyritys, jonka liikeidea on parantaa yritysten kannattavuutta tehokkaiden ja kannustavien palkkausjärjestelmien sekä työsuhdeasioiden hyvän hoidon avulla. Yhtiön erityisalaa ovat teollisuuden työntekijöiden kannustavat palkkausjärjestelmät sekä työn tuottavuuden kehittäminen.
Palkkataito on luonut Sujuva työ – palkitsemista ja hyvinvointia -kehittämiskonseptin pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön. Palvelutuote syntyi Työsuojelurahaston tuotteistusmäärärahan tuella.
Palkkataidon lisäksi kehittäjänä toimi Suomen Osaamistalo Oy, jonka erityisalaa ovat työhyvinvoinnin, esimiestyön ja työn sujuvuuden parantaminen. Hanketta mentoroi kokenut työelämän kehittäjä Pauli Juuti Oy.
Täsmätuote pk-yrityksille
Tiihosen mukaan tuottavuutta, palkitsemista ja työhyvinvointia kehitetään usein irrallisina osa-alueina. Se kuitenkin johtaa harvoin hyvään tulokseen, sillä käytännössä ja tutkimuksissa on todettu, että osa-alueet liittyvät kiinteästi toisiinsa.
– Toisaalta hyvän kierre ottaa vauhtia, kun lähtee jostain kulmasta liikkeelle. Joskus se voi olla palkitseminen, joskus jokin muu osa-alue.
Osa-alueita koskevaa tutkimustietoa on tuotettu Suomessa varsin paljon viime vuosina. Tiihosen mukaan enin osa siitä kertoo kuitenkin suurista työpaikoista ja julkisesta sektorista. Sitä ei siten voi sellaisenaan yleistää koskemaan myös pieniä työpaikkoja.
Sujuva työ -kehittämiskonsepti paikkaa puutetta: se on tutkimus- ja etenkin kokemustietoon perustuva täsmäpalvelutuote pk-yrityksille.
Valmistava yritys hyötyy konseptista eniten. Yritys on esimerkiksi tällainen: työntekijöitä on 50–150, tuotevalikoima ja valmistustavat ovat muuttuneet. Palkkausjärjestelmä voi olla rämettynyt laahatessaan vanhassa, usein yksilöurakkatyyppisessä palkitsemisessa, joka ei ohjaa tekemään oikeita asioita.
Kiire ja suunnittelemattomuus leimaavat työtä. Johtaminen ja esimiestyö eivät ole kohdillaan – ei myöskään työhyvinvointi, ja sairauspoissaoloja on liikaa. Kaikki tämä nakertaa tuottavuutta.
”Paras tulos saavutetaan, kun oma työporukka on muutostyössä mukana.”
Työporukka aktiivisesti mukana
Sujuva työ -kehittämiskonseptissa on kolme vaihetta: selvitys-, kehittämis- ja varmistamisvaihe. Jokaista vaihetta ohjaa ulkopuolinen konsultti.
– Paras tulos saavutetaan, kun oma työporukka on muutostyössä mukana ja osallistuu aktiivisesti muutosten kokeilemiseen ja käyttöönottoon, Tiihonen kertoo.
Selvitysvaiheessa tunnistetaan yhdessä tuotannon ongelmat, valmiudet kehittämiseen ja valitaan kehittämiskohteet. Kehittämisvaiheessa työ tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajien yhteisessä työryhmässä.
– Varmistamisvaihe tarkoittaa seurantaa, joka tähtää tulosten pysyvyyteen. Kehittäminen ei saa pysähtyä hankkeen päättyessä, mitä edesauttaa se, että yritykseen on jo rakentunut pysyviä kehittämiskäytäntöjä.
Eri vaiheisiin liittyy analyysi-, havainnointi- ja kehittämistyökaluja, joista esimerkiksi tuotannon tehokkuuden havainnointi, palkkauksen toimivuuskysely ja työhyvinvointikysely on tuotteistettu. Kyselyt ovat sähköisessä muodossa, ja niiden vastaukset kerätään vertailuaineistoksi tietokantaan.
Peikko uusi palkkausjärjestelmänsä
Tuotteistusmäärärahan ehdot edellyttävät, että loppukäyttäjän näkökulman on oltava vahvasti kehittelyssä mukana. Sujuva työ -konseptin asiakaskokemusta on koottu kolmesta keskisuuresta yrityksestä.
Yksi niistä oli Peikko Finland Oy, betonirakenteiden liitososiin ja liitosrakenteisiin erikoistunut lahtelainen perheyritys. Työntekijöitä on tuotannossa noin 150. Yritys on osa maailmanlaajuisesti toimivaa Peikko Groupia.
Tuotantojohtaja Erkki Forsström kertoo, että yritys uusi tuotannon työntekijöiden palkkausjärjestelmän Palkkataito Oy:n asiantuntemuksen avulla.
– Käytössä oli vuonna 2001 paikallisesti sovittu palkkiopalkkausjärjestelmä, jonka työntekijäpuoli oli jo irtisanonut, mutta sopimusta oli jatkettu suullisesti. Järjestelmä uusittiin vastaamaan tämän päivän tuotantoympäristöä ja liiketoimintamallia. Myös oikeudenmukaisuus eli henkilöstön palkkaustasa-arvo oli tärkeä tavoite.
Uudistaminen alkoi palkkauksen nykytila-analyysilla, avainhenkilöiden haastatteluilla ja palkkauksen toimivuuskyselyllä. Työ tehtiin kehittämisryhmässä, jossa oli yhtä paljon työnantajan ja henkilöstön edustajia. Työnantajan edustajista koottu ohjausryhmä johti työtä.
Forsström arvioi, että kannustamattomat palkkausjärjestelmät ovat iso heikkous suomalaisissa yrityksissä. Firmat eivät ymmärrä, että kannustava järjestelmä on suuri mahdollisuus saada henkilökunta toimimaan yrityksen tavoitteiden mukaan. Kun palkitaan oikeista asioista, työ sujuu ja työhyvinvointikin lisääntyy.
– Kannattaa ehdottomasti käyttää henkilöstön hyviä aivoja kehitystyössä. Ei yhteistoiminta työntekijöiden kanssa ole rasite, vaan edetä pitää nimenomaan laajalla rintamalla.•
Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on hoitanut uniapneapotilaita vuosikymmeniä. Oma diagnoosi uniapneasta auttaa asettumaan potilaan rinnalle ja luomaan luottamusta. ”Yhä harvempi on ollut samassa työssä koko työuransa ajan, mutta minä olen. Aloitin sairaanhoitajana Kokkolan keskussairaalassa vuonna 1989, samoihin aikoihin, kun uusi sairaus nimeltä uniapnea alkoi tulla terveydenhoidon ammattilaisten tietoon. Parin vuoden päästä pääsin hoitamaan uniapneaa. Noihin aikoihin
Koneen outoon ääneen puututaan nopeasti. Ihmisen viesti liiasta kuormituksesta ansaitsee saman huomion, sanoo Varman johtaja Pauli Forma. Mitä tapahtuu, kun työntekijä kertoo, ettei enää selviä työmäärästään? Kehottaako esihenkilö sinnittelemään kesälomaan asti vai ryhdytäänkö töitä järjestämään uudelleen? Tällaisessa tilanteessa paljastuu, miten tärkeänä työkykyä pidetään. – Työkyky on kuin kuminauha. Sitä voi venyttää paljonkin, mutta jossain vaiheessa
Työkyvyn heikkeneminen voi tuntua väistämättömältä fyysisesti kuormittavalla alalla. Ramirentissä ajatellaan toisin, ja se näkyy henkilöstön hyvinvoinnissa, työkyvyssä ja turvallisuudessa, kertoo henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää. Kone- ja laitevuokrausyritys Ramirentissä työkykyjohtaminen kuuluu sekä strategiaan että jokapäiväiseen arkeen. Kun henkilöstö voi hyvin ja työ sujuu turvallisesti, vaikutus ulottuu aina asiakkaiden palvelukokemukseen asti. – Turvallisuus tarkoittaa meille sekä fyysistä että
Työkyvyn ylläpitoon tarvitaan työn sujuvuutta, palautumisen mahdollisuuksia ja yhteistä vastuunkantoa. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa korostaa myös halua tehdä työtä. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteet kannattaa saavuttaa kestävällä tavalla, joka säilyttää mahdollisuuden onnistua myös tulevaisuudessa. Siksi huomio kuuluu sekä työntekijän voimavaroihin että työn tekemisen ehtoihin. – Käytän työkyky–työhalu-sanaparia, eli miten tuetaan ihmisen kykyä tehdä työtä niin, että myös halu