Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Lehtori Marja Pyykkönen: Kännykkäkielto rauhoitti koulun arkea
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Elina Siira
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä.
Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi.
– Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan lupaa, vaan ne kerätään tunnin alussa luokan edessä olevaan kännykkäpakkiin, kertoo äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Marja Pyykkönen.
Aiemminkaan oppilailla ei ollut lupaa käyttää kännykkää tunneilla, mutta lakimuutos toi yksiselitteisen käytännön työrauhan ja keskittymisen ylläpitämiseen.
Kännykän luvaton käyttö vaikutti paljon oppitunnin kulkuun, sillä osa oppilaista oli jatkuvasti puhelimissa kiinni kielloista huolimatta.
Pyykkösen mielestä lakimuutos oli todella tervetullut.
– Kännykän luvaton käyttö vaikutti paljon oppitunnin kulkuun, sillä osa oppilaista oli jatkuvasti puhelimissa kiinni kielloista huolimatta. Heti kun keskittyminen tunnilla herpaantui, kännykkä kaivettiin jostain esiin.
Pyykkönen kertoo, että oppilaat käyttivät puhelinta piilossa vaikkapa pulpetin alla oppitunnin aikana. Sillä pelattiin, selailtiin somea ja viestiteltiin kavereille – saatettiin vaikkapa koordinoida yhteisiä vessakäyntejä.
– Jouduin toistuvasti kieltämään puhelimien käytön ja käskemään oppilasta pistämään laitteen pois. Siitä seurasi oppitunnille negatiivisen palautteen kierre.
Työrauha parani ja ilmapiiri koheni
Kun sääntö ja käytäntö on nyt selkeä, kännykät pysyvät poissa käytöstä koko tunnin ajan.
– Työrauha parani ja oppitunnin ilmapiiri koheni. Enää minun ei tarvitse huomautella puhelimien käytöstä ja negatiivisen palautteen virta oppitunneilla on vähentynyt.
Kännykkäkielto ei Pyykkösen mukaan poista kaikkia ongelmia, mutta luo paremman pohjan työskentelylle.
– Jos oppilaalla on keskittymisvaikeuksia, ne eivät katoa, vaikka puhelin otetaan pois. Tilanne on silti parempi kuin aiemmin. Esimerkiksi lukutunnilla keskitytään paremmin lukemiseen ja tuntuu, että on helpompi saada oppilaat mukaan.
Ruokatunnilla yläkoululaisetkaan eivät saa käyttää kännykkää, vaan se jätetään luokan kännykkäparkkiin.
Pudasjärven Hirsikampuksen alakoulun puolella puhelinta ei käytetä lainkaan koulupäivän aikana, kun taas yläkoulussa oppilaat saavat ne käyttöönsä välitunneiksi.
– Minusta tämä on hyvä kompromissi ja tuntuu kaikin puolin reilulta. Ysiluokkalaiset ovat jo 15-vuotiaita ja heillä on ainakin osittainen oikeus päättää omista asioistaan ja hoitaa niitä myös koulupäivän aikana, Pyykkönen pohtii.
Ruokatunnilla yläkoululaisetkaan eivät saa käyttää kännykkää, vaan se jätetään luokan kännykkäparkkiin.
– Oppilaat keskittyvät juttelemaan enemmän keskenään sen sijaan, että kaikki selailisivat kännyköitään, Pyykkönen kertoo.
Puhelin käyttöön vain opettajan luvalla
Oppilaat ottivat uuden käytännön melko mukisematta vastaan – olihan koulujen kännykkäkielto syksyn alussa tärkeä valtakunnallinen puheenaihe. Suurin osa oppilaista noudatti uutta käytäntöä, mutta jotkut myös testailivat rajoja.
– Kännykkä saattoi olla sukanvarressa, josta se kaivettiin vessareissulla esiin, tai kouluun oli tuotu kaksi kännykkää ja vain toinen jätettiin puhelinpakkiin, Pyykkönen naurahtaa.
Rikkomuksista selvittiin puhumalla ja tiukennetulla kännykkäkiellolla.
– Jos oppilas ottaa kännykän esille ilman lupaa, se lähtee rehtorille ja pysyy siellä koko päivän. Silloin puhelinta ei saa käyttöönsä edes välitunneiksi.
Useimmiten Pudasjärven Hirsikampuksessa kuitenkin luotetaan koulun omiin laitteisiin, eikä oppilaiden kännyköitä tarvita.
Kännykkäkielto ei estä opetuksellista käyttöä silloin, kun se on tarpeen.
– Pelaamme joskus Kahootia ja muita oppimispelejä tai saatamme äidinkielen tunnilla kuvata videota, ja silloin oppilaat saavat omat kännykkänsä käyttöönsä minun luvallani.
Useimmiten Pudasjärven Hirsikampuksessa kuitenkin luotetaan koulun omiin laitteisiin, eikä oppilaiden kännyköitä tarvita.
– Pädejä ja kannettavia tietokoneita riittää kaikille. Niitä käytettäessä minun on helpompi seurata, mitä oppilaat tekevät, eikä tarvitse käyttää opetusaikaa sen vahtaamiseen, mitä kännykän ruudulla tapahtuu.
Entäpä koulun aikuiset?
Oppilaiden kännykkäkielto on vaikuttanut myös aikuisten toimintaan.
– Uskoisin, että myös me opettajat olemme nykyään tietoisempia kännykän käyttäjiä. Itse pidän puhelimen laukussa tunnin aikana, etten vilkuilisi sitä tunnilla lainkaan tai tarkistaisi viestejä.
Koulupäivän aikana opettajat viestivät tärkeistä työasioista toisilleen kännykällä, joten Pyykkönen ei halua pistää kännykkää täysin äänettömälle. Yleisesti keskinäiset viestit pyritään kuitenkin ajoittamaan välitunteihin, etteivät puhelimet piippaisi jatkuvasti.
Opettajakunnalla on myös hätäviestikanava, ja siihen Pyykkönen on laittanut muista viesteistä poikkeavan hälytysäänen.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
Iceheartsissa kasvattaja kulkee lapsen rinnalla esikoulusta täysi-ikäisyyteen. Samuel Karlsson tietää, miten merkittävä tuo tuki voi olla – hän sai sen itse ja tarjoaa nyt samaa seuraaville sukupolville. Mikkolan koulun liikuntasalissa riittää vauhtia, kun alakoululaiset Icehearts-lapset touhuavat erilaisia leikkejä ja pelejä kasvattajiensa kanssa. Samuel Karlsson, 28, on tehnyt kasvattajan vaativaa työtä kolmen vuoden ajan, mutta hänelle
