Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Skip to content

Tilaa Telman uutiskirje – saat muutaman hyödyllisen, tutkittua tietoa sisältävän uutiskirjeen vuodessa.

Metsä kutsui – Ella Hautaviita raivaa tilaa uudelle metsurisukupolvelle

Kirjoittaja: Malla Murtomäki

Kuvaaja: Ella Hautaviidan kotialbumi

Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe.

Mitä nuo tytöt täällä tekevät?

Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että metsureita hälytettiin ulkomailta asti apuun. Siksi paikalla olivat myös Hautaviidat.

– Saksalaiset kollegat katsoivat meitä päästä varpaisiin ja miettivät, olimmeko kenties eksyneet, Ella muistelee.

– He eivät olleet ennen nähneet naispuolisia metsureita.

Suhtautuminen on onneksi ollut lähes pelkästään positiivista.

Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun metsurina työskentelevä Ella on saanut ihmettelyä ammatinvalinnastaan. Nainen on edelleen poikkeus metsäalalla myös Suomessa.

– Suhtautuminen on onneksi ollut lähes pelkästään positiivista.

Veri vetää metsään

Rakkaus metsään lienee Ellalla geeneissä, sillä hänen isänsä on tehnyt metsurintöitä nuorempana. Isän oli pakko luopua rakkaasta ammatista, sillä lähes kaksimetrisen miehen selkä ei kestänyt työtä. Sen jälkeen isä opiskeli opettajaksi ja pääsi opettamaan metsäalaa.

– Nuorena haaveilin opettajan, terveydenhoitajan ja suuhygienistin ammateista. Lukiossa veri alkoi vetää metsään, ja harkitsin metsätalousinsinöörin opintoja.

Lukion jälkeen Ella haki yliopistoon metsätaloustieteisiin, mutta ei tullut valituksi. Kun hän mietti, miten käyttäisi välivuotensa, isä ehdotti metsurintöitä. Hän pystyi opastamaan tyttärensä työn saloihin.

– Tykkäsin siitä heti. Sain viettää koko työpäivän ulkoilmassa ja liikkua. Huomasin myös, että metsä oli rauhoittava työympäristö. Vaikka työpäivien jälkeen kroppa oli ihan loppu, mieli oli levännyt.

Seitsemän tunnin työpäivät

Tottuminen fyysisesti vaativaan työhön otti aikansa. Alkuun Ella nukkui aina työpäivän jälkeen päiväunet, jotta pystyi palautumaan tarpeeksi ennen seuraavaa työpäivää.

– Perustyöpäivä kestää noin seitsemän tuntia. Joskus voi vähän venyä, mutta olen huomannut, että sitä pidempi päivä menee ylirasituksen puolelle. Jos sitä jatkuu pidempää, siinä rikkoo helposti itsensä.

Metsurin työkuvaan kuuluu taimikonhoitoa, jossa harvennetaan raivaussahalla nuorta metsää, sekä ennakkoraivausta, jossa metsuri poistaa hakkuuta haittaavan alikasvuston. Kesällä kalenterin täyttävät istutukset. Lisäksi Ella tekee moottorisahan kanssa esimerkiksi puunkaatoa pihoilla.

– Talvikausi on hiljaisempi, mutta esimerkiksi viime talvena työskentelimme koko ajan. Lumi määritteli pitkälti sen, miten talvella pystyy tekemään töitä.

Vapaa kellokortista

Vuoden metsurina työskentelyn jälkeen Ella kaipasi elämäänsä vaihtelua.

Hän päätyi muuttamaan kotipaikkakunnaltaan Ulvilasta Espooseen isosiskonsa Annan ja ystävänsä Emilian kanssa. Emilia oli kotoisin Nakkilasta, Ulvilan vierestä, ja tehnyt töitä metsurina. Ajatuksena oli hakea töitä kaupanalalta, mutta Ellan ja Annan isän ehdotuksesta kolmikko haki ja sai metsätöitä. Ensimmäinen talvi Espoossa johdatti heidät töihin varastolle.

– Sen talven jälkeen ymmärsin, ettei sellainen työ ole minua varten. Kaipasin metsää ja elämää ilman kellokorttia.

Myöhemmin somesta tuli myös markkinointiväline, jonka kautta saimme metsätöitä.

Kolmikko päätti jatkaa metsätöitä.

– Meillä oli töissä kivaa, ja halusimme, että muut pääsevät osaksi päiviämme. Myöhemmin somesta tuli myös markkinointiväline, jonka kautta saimme metsätöitä.

Lisää töitä löytääkseen kolmikko perusti Metsuritrio-nimisen Instagram-tilin, jonne kaikki kolme päivittivät kommelluksistaan. Ensin toimeksiantoja oli mukavasti, mutta koronan myötä työt vähenivät. Kolmikko päätyi muuttamaan takaisin kotikonnuilleen, jossa hommia oli tarjolla paremmin.

– Siinä vaiheessa aloin ajatella, että tämä voisi oikeasti olla loppuelämän urani. Halusin kasvattaa ammattitaitoani. Me kaikki kolme, siis minä, sisareni ja ystäväni, aloitimme metsurikoulun.

Instagramin kautta ulkomaille

Metsuritrio oy näki päivänvalon neljä vuotta sitten. Siinä ovat mukana Ella ja Anna sekä heidän isänsä.

Työ on vienyt siskoksia ulkomaille kahteen otteeseen. Ensimmäinen oli kaksi kuukautta kestänyt myrskytuhojen raivauskeikka Saksassa keväällä 2022. Toisen kerran he suuntasivat Saksaan vuotta myöhemmin. Sillä kertaa kaksikkoa pyydettiin kaatamaan pystyssä olevia puita, jotka olivat kärsineet tuhoeläinvaurioita. Kyselyitä on tullut myös Ruotsista, jossa Ellan mukaan on pulaa osaavista metsureista.

– Instagram-tilistä on ollut ulkomaan keikkojen osalta iso hyöty. Meidät on bongattu sieltä.

Kerran paikalliset metsäasiantuntijat pitivät meille barbequejuhlat illalla.

Saksalainen työkulttuuri erottui suomalaisesta Ellan mielestä siinä, ettei Saksassa kellään tuntunut olevan kiire minnekään. Työpäivät olivat pidempiä kuin Suomessa, mutta niiden aikana saatettiin pitää perusteellisia palavereja.

– Kävimme usein työporukalla ravintolalounaalla yhdessä. Kerran paikalliset metsäasiantuntijat pitivät meille barbequejuhlat illalla. Työporukassa oli erilaista yhteisöllisyyttä kuin Suomessa.

Ella yllättyi siitä, kuinka paljon Saksa oli Suomea jäljessä teknologiassa. Siinä, missä Suomessa metsurit käyttävät apunaan edistyneitä karttasovelluksia, Saksassa työmaat merkittiin edelleen spraymaalilla puihin.

– Suomi on muutenkin edelläkävijä metsänhoidossa.

Lisää naisia alalle

Saksan visiiteillään Ella ei tavannut ainuttakaan naispuolista kollegaa. Suomessa naismetsureiden määrä on Ellan mukaan kasvussa.

– Metsurikoulussakaan emme olleet luokkamme ainoita naisia.

Ella tietää, että joutuu sukupuolensa takia todistamaan ammattitaitonsa yhä uudestaan, mutta se ei häntä haittaa. Hän tekee työnsä niin hyvin kuin mahdollista – ja tähän asti se on riittänyt paremmin kuin hyvin. – Parasta tässä työssä on se, kun saa olla keskellä kaunista metsää ja nähdä, miten luonto muuttuu. Ikävintä ovat helle, räntäsade ja mäkäräiset.

Categories:

Anna palautetta jutusta

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Entä haluaisitko kuulla tästä tai jostain muusta työelämään liittyvästä aiheesta lisää - kerro siitä meille. Parannetaan työelämää yhdessä!

Lisää luettava