Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Metsä kutsui – Ella Hautaviita raivaa tilaa uudelle metsurisukupolvelle
Kirjoittaja: Malla Murtomäki
Kuvaaja: Ella Hautaviidan kotialbumi
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe.
Mitä nuo tytöt täällä tekevät?
Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että metsureita hälytettiin ulkomailta asti apuun. Siksi paikalla olivat myös Hautaviidat.
– Saksalaiset kollegat katsoivat meitä päästä varpaisiin ja miettivät, olimmeko kenties eksyneet, Ella muistelee.
– He eivät olleet ennen nähneet naispuolisia metsureita.
Suhtautuminen on onneksi ollut lähes pelkästään positiivista.
Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun metsurina työskentelevä Ella on saanut ihmettelyä ammatinvalinnastaan. Nainen on edelleen poikkeus metsäalalla myös Suomessa.
– Suhtautuminen on onneksi ollut lähes pelkästään positiivista.
Veri vetää metsään
Rakkaus metsään lienee Ellalla geeneissä, sillä hänen isänsä on tehnyt metsurintöitä nuorempana. Isän oli pakko luopua rakkaasta ammatista, sillä lähes kaksimetrisen miehen selkä ei kestänyt työtä. Sen jälkeen isä opiskeli opettajaksi ja pääsi opettamaan metsäalaa.
– Nuorena haaveilin opettajan, terveydenhoitajan ja suuhygienistin ammateista. Lukiossa veri alkoi vetää metsään, ja harkitsin metsätalousinsinöörin opintoja.
Lukion jälkeen Ella haki yliopistoon metsätaloustieteisiin, mutta ei tullut valituksi. Kun hän mietti, miten käyttäisi välivuotensa, isä ehdotti metsurintöitä. Hän pystyi opastamaan tyttärensä työn saloihin.
– Tykkäsin siitä heti. Sain viettää koko työpäivän ulkoilmassa ja liikkua. Huomasin myös, että metsä oli rauhoittava työympäristö. Vaikka työpäivien jälkeen kroppa oli ihan loppu, mieli oli levännyt.
Seitsemän tunnin työpäivät
Tottuminen fyysisesti vaativaan työhön otti aikansa. Alkuun Ella nukkui aina työpäivän jälkeen päiväunet, jotta pystyi palautumaan tarpeeksi ennen seuraavaa työpäivää.
– Perustyöpäivä kestää noin seitsemän tuntia. Joskus voi vähän venyä, mutta olen huomannut, että sitä pidempi päivä menee ylirasituksen puolelle. Jos sitä jatkuu pidempää, siinä rikkoo helposti itsensä.
Metsurin työkuvaan kuuluu taimikonhoitoa, jossa harvennetaan raivaussahalla nuorta metsää, sekä ennakkoraivausta, jossa metsuri poistaa hakkuuta haittaavan alikasvuston. Kesällä kalenterin täyttävät istutukset. Lisäksi Ella tekee moottorisahan kanssa esimerkiksi puunkaatoa pihoilla.
– Talvikausi on hiljaisempi, mutta esimerkiksi viime talvena työskentelimme koko ajan. Lumi määritteli pitkälti sen, miten talvella pystyy tekemään töitä.
Vapaa kellokortista
Vuoden metsurina työskentelyn jälkeen Ella kaipasi elämäänsä vaihtelua.
Hän päätyi muuttamaan kotipaikkakunnaltaan Ulvilasta Espooseen isosiskonsa Annan ja ystävänsä Emilian kanssa. Emilia oli kotoisin Nakkilasta, Ulvilan vierestä, ja tehnyt töitä metsurina. Ajatuksena oli hakea töitä kaupanalalta, mutta Ellan ja Annan isän ehdotuksesta kolmikko haki ja sai metsätöitä. Ensimmäinen talvi Espoossa johdatti heidät töihin varastolle.
– Sen talven jälkeen ymmärsin, ettei sellainen työ ole minua varten. Kaipasin metsää ja elämää ilman kellokorttia.
Myöhemmin somesta tuli myös markkinointiväline, jonka kautta saimme metsätöitä.
Kolmikko päätti jatkaa metsätöitä.
– Meillä oli töissä kivaa, ja halusimme, että muut pääsevät osaksi päiviämme. Myöhemmin somesta tuli myös markkinointiväline, jonka kautta saimme metsätöitä.
Lisää töitä löytääkseen kolmikko perusti Metsuritrio-nimisen Instagram-tilin, jonne kaikki kolme päivittivät kommelluksistaan. Ensin toimeksiantoja oli mukavasti, mutta koronan myötä työt vähenivät. Kolmikko päätyi muuttamaan takaisin kotikonnuilleen, jossa hommia oli tarjolla paremmin.
– Siinä vaiheessa aloin ajatella, että tämä voisi oikeasti olla loppuelämän urani. Halusin kasvattaa ammattitaitoani. Me kaikki kolme, siis minä, sisareni ja ystäväni, aloitimme metsurikoulun.
Instagramin kautta ulkomaille
Metsuritrio oy näki päivänvalon neljä vuotta sitten. Siinä ovat mukana Ella ja Anna sekä heidän isänsä.
Työ on vienyt siskoksia ulkomaille kahteen otteeseen. Ensimmäinen oli kaksi kuukautta kestänyt myrskytuhojen raivauskeikka Saksassa keväällä 2022. Toisen kerran he suuntasivat Saksaan vuotta myöhemmin. Sillä kertaa kaksikkoa pyydettiin kaatamaan pystyssä olevia puita, jotka olivat kärsineet tuhoeläinvaurioita. Kyselyitä on tullut myös Ruotsista, jossa Ellan mukaan on pulaa osaavista metsureista.
– Instagram-tilistä on ollut ulkomaan keikkojen osalta iso hyöty. Meidät on bongattu sieltä.
Kerran paikalliset metsäasiantuntijat pitivät meille barbequejuhlat illalla.
Saksalainen työkulttuuri erottui suomalaisesta Ellan mielestä siinä, ettei Saksassa kellään tuntunut olevan kiire minnekään. Työpäivät olivat pidempiä kuin Suomessa, mutta niiden aikana saatettiin pitää perusteellisia palavereja.
– Kävimme usein työporukalla ravintolalounaalla yhdessä. Kerran paikalliset metsäasiantuntijat pitivät meille barbequejuhlat illalla. Työporukassa oli erilaista yhteisöllisyyttä kuin Suomessa.
Ella yllättyi siitä, kuinka paljon Saksa oli Suomea jäljessä teknologiassa. Siinä, missä Suomessa metsurit käyttävät apunaan edistyneitä karttasovelluksia, Saksassa työmaat merkittiin edelleen spraymaalilla puihin.
– Suomi on muutenkin edelläkävijä metsänhoidossa.
Lisää naisia alalle
Saksan visiiteillään Ella ei tavannut ainuttakaan naispuolista kollegaa. Suomessa naismetsureiden määrä on Ellan mukaan kasvussa.
– Metsurikoulussakaan emme olleet luokkamme ainoita naisia.
Ella tietää, että joutuu sukupuolensa takia todistamaan ammattitaitonsa yhä uudestaan, mutta se ei häntä haittaa. Hän tekee työnsä niin hyvin kuin mahdollista – ja tähän asti se on riittänyt paremmin kuin hyvin. – Parasta tässä työssä on se, kun saa olla keskellä kaunista metsää ja nähdä, miten luonto muuttuu. Ikävintä ovat helle, räntäsade ja mäkäräiset.
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Luontoyrittäjä Jouko Alhainen tietää kurjista paljon ja hänen mukaansa yhtä lailla kurjet hänestä. Alhainen on työskennellyt kurkien parissa neljässä maanosassa. Tällä hetkellä hänen kotipihallaan Humppilassa asustaa kolme kurkea. Millainen on tavallinen työpäiväsi? Olen maastossa ja suunnittelen tai rakennan jotain. Toteutan jotain ideaa, joka on pitkälle mietitty, mutta ei ihan valmis. Tekovaiheessa oivaltaa parhaiten, mitä kannattaa
Nuorta työntekijää voi rohkaista arjen pienissä kohtaamisissa, rakentavassa palautteessa ja aidossa arvostuksessa. Turvallinen ilmapiiri suo mahdollisuuden myös kriittiselle palautteelle ja ammatilliselle kasvulle, sanoo Haaga-Helian yliopettaja Henna Heinilä. Kannustava puhe rakentaa luottamusta ja auttaa sitouttamaan nuorta työntekijää työpaikkaansa. – Myönteiset tunnekokemukset tukevat luottamuksen syntyä ja vahvistavat sitoutumista. Tunteet ovat osa päätöksentekoa ja vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen, kertoo
