Minni Miettinen suunnittelee tulevaisuuden tapoja tehdä töitä
Korona-aika ja digimurros ovat mullistaneet työnteon. Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään itselleen sopivimmat tavat tehdä töitä.
Millainen on viittomakielisen tv-juontajan tavallinen työpäivä? Miten Käärijän Cha Cha Cha kääntyy viittomakielelle? Sitä sai pähkäillä Miguel Peltomaa, Uuden musiikin kilpailun viittomakielinen juontaja ja tulkki. Peltomaa kokee olevansa unelmatyössään.
Miten päädyit viittomakieliseksi tulkiksi mediaan?
Minulla on ollut lapsesta asti etenevä kuulovamma. Nykyään olen lähes kuuro, joten minulla on kuulolaitteet ja sisäkorvaistute. Ilman niitä kuulisin vain todella kovia ääniä, mutta en esimerkiksi puhetta. Nuorempana käänsin runoja viittomakielelle ja pääsin tekemään viittomakielisiin katurunoihin liittyvää minisarjaa Ylelle. Sitten pyydettiin tekemään viittomakielistä Pikku kakkosta. Tuli sellainen fiilis, että viittomakielen ja median parissa työskentely ovat minulle sydämen asia ja kutsumushomma.
Miltä tuntui hypätä kameran eteen?
Olen aina ollut esiintyjäluonne. Minut on adoptoitu Kolumbiasta Jyväskylään vuoden iässä. Olen pienestä asti tykännyt harjoitella esimerkiksi peilin edessä: tanssia ja tehdä eleitä ja ilmeitä. Olemme myös siskoni kanssa järjestäneet kotini olohuoneessa vanhemmille muotinäytöksiä, esityksiä ja konsertteja.
Millainen on viittomakielisen tv-juontajan tavallinen työpäivä?
Yleensä käyn aamulla salilla tai lenkkipolulla. Sen jälkeen on usein palavereita tai muita valmistelutöitä. Iltapäivisin harjoittelen juontoja tai biisien viittomista. Saatan myös kuvata ja editoida videoita omaan someen.
Entä epätavallinen työpäivä?
UMK:n kuvauspäivät ovat erityisen hienoja. Päivä alkaa yleensä kuvausmaskin teolla. Sitten käymme tiimin kanssa asioita läpi ja teemme kenraaliharjoituksen. Kun suora lähetys alkaa, tunnelma virittyy sähköiseksi. Viittomakielisen UMK-tuotannon valmistelut alkavat hyvissä ajoin. Kaikilla on fiilis, että tämän takia on tehty töitä monta kuukautta. Jälkeenpäin on kaikkensa antanut olo, ja kotona vie pari tuntia, että kierrokset laskevat.
Miten UMK-kappaleet kääntyvät viittomakielelle?
Viittomakieli on itsenäinen kieli verrattuna suomen kieleen. Kun biiseissä on kielikuvia ja metaforia, joudun tekemään ajatustyötä, että hei, miten tämän kohdan kääntäisi niin, että se toimii hyvin ja merkitys pysyy samana. Tykkään tällaisesta aivojumpasta.
Millaisia ammatillisia unelmia sinulla on?
Viittomakielistä mediatarjontaa on edelleenkin todella vähän. Kuurot jäävät pitkälti paitsi esimerkiksi podcasteista ja viihdeohjelmista. Olisi hienoa saada lisää tällaisia ohjelmia, meiltä meille -periaatteella. Haluan tehdä töitä tämän asian eteen.
Mitä tämä työ sinulle merkitsee?
Onhan tämä minulle sydämen asia. Saan yhdistää työssäni viittomakielen ja musiikin. Viittomakieli on kieli siinä missä muutkin kielet ja sillä voi esimerkiksi runoilla tai laulaa. On ollut siistiä, että olen omalla työlläni pystynyt lisäämään ihmisten tietoisuutta viittomakielestä. Se motivoi minua ja ajaa eteenpäin.
Categories:
Lisää luettava
-
-
Guamin ainoa suomalainen
Lena Donofrio asuu paratiisisaarella keskellä valtamerta. Ennen muuttoa Guamiin hän teki pitkän uran Yhdysvalloissa ensihoitajana ja ensihoidon opettajana.
-
![]()
Koronapandemia mullisti työelämän: Näin yritykset sopeutuivat uusiin toimintamalleihin
Kun koronaepidemia ravisteli Suomea maaliskuussa 2020, työelämä muuttui kertaheitolla. Etätyöstä tuli arkipäivää miljoonille, mutta kaikki eivät voineet jäädä kotiin. Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu ovat esimerkkejä organisaatioista, jotka kehittivät uusia toimintatapoja selviytyäkseen kriisistä – ja monet muutoksista jäivät pysyviksi.
-
![]()
Joukkoliikennesuunnittelijan arkea: ”Kun palautetta ei tule, asiat ovat hyvin”
Tampereen kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Leena Huhtala tietää, että harva antaa kiitosta, mutta kritiikkiä tulee usein. Seitsemän vuoden kokemus opettaa, että joukkoliikenne herättää tunteita, ja suurten linjojen suunnittelu vaatii kärsivällisyyttä sekä kompromisseja. Työ on pitkälti palautteen kuuntelemista ja tasapainottelua budjetin ja asukkaiden toiveiden välillä.
