Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Millainen on viittomakielisen tv-juontajan tavallinen työpäivä? Miten Käärijän Cha Cha Cha kääntyy viittomakielelle? Sitä sai pähkäillä Miguel Peltomaa, Uuden musiikin kilpailun viittomakielinen juontaja ja tulkki. Peltomaa kokee olevansa unelmatyössään.
Miten päädyit viittomakieliseksi tulkiksi mediaan?
Minulla on ollut lapsesta asti etenevä kuulovamma. Nykyään olen lähes kuuro, joten minulla on kuulolaitteet ja sisäkorvaistute. Ilman niitä kuulisin vain todella kovia ääniä, mutta en esimerkiksi puhetta. Nuorempana käänsin runoja viittomakielelle ja pääsin tekemään viittomakielisiin katurunoihin liittyvää minisarjaa Ylelle. Sitten pyydettiin tekemään viittomakielistä Pikku kakkosta. Tuli sellainen fiilis, että viittomakielen ja median parissa työskentely ovat minulle sydämen asia ja kutsumushomma.
Miltä tuntui hypätä kameran eteen?
Olen aina ollut esiintyjäluonne. Minut on adoptoitu Kolumbiasta Jyväskylään vuoden iässä. Olen pienestä asti tykännyt harjoitella esimerkiksi peilin edessä: tanssia ja tehdä eleitä ja ilmeitä. Olemme myös siskoni kanssa järjestäneet kotini olohuoneessa vanhemmille muotinäytöksiä, esityksiä ja konsertteja.
Millainen on viittomakielisen tv-juontajan tavallinen työpäivä?
Yleensä käyn aamulla salilla tai lenkkipolulla. Sen jälkeen on usein palavereita tai muita valmistelutöitä. Iltapäivisin harjoittelen juontoja tai biisien viittomista. Saatan myös kuvata ja editoida videoita omaan someen.
Entä epätavallinen työpäivä?
UMK:n kuvauspäivät ovat erityisen hienoja. Päivä alkaa yleensä kuvausmaskin teolla. Sitten käymme tiimin kanssa asioita läpi ja teemme kenraaliharjoituksen. Kun suora lähetys alkaa, tunnelma virittyy sähköiseksi. Viittomakielisen UMK-tuotannon valmistelut alkavat hyvissä ajoin. Kaikilla on fiilis, että tämän takia on tehty töitä monta kuukautta. Jälkeenpäin on kaikkensa antanut olo, ja kotona vie pari tuntia, että kierrokset laskevat.
Miten UMK-kappaleet kääntyvät viittomakielelle?
Viittomakieli on itsenäinen kieli verrattuna suomen kieleen. Kun biiseissä on kielikuvia ja metaforia, joudun tekemään ajatustyötä, että hei, miten tämän kohdan kääntäisi niin, että se toimii hyvin ja merkitys pysyy samana. Tykkään tällaisesta aivojumpasta.
Millaisia ammatillisia unelmia sinulla on?
Viittomakielistä mediatarjontaa on edelleenkin todella vähän. Kuurot jäävät pitkälti paitsi esimerkiksi podcasteista ja viihdeohjelmista. Olisi hienoa saada lisää tällaisia ohjelmia, meiltä meille -periaatteella. Haluan tehdä töitä tämän asian eteen.
Mitä tämä työ sinulle merkitsee?
Onhan tämä minulle sydämen asia. Saan yhdistää työssäni viittomakielen ja musiikin. Viittomakieli on kieli siinä missä muutkin kielet ja sillä voi esimerkiksi runoilla tai laulaa. On ollut siistiä, että olen omalla työlläni pystynyt lisäämään ihmisten tietoisuutta viittomakielestä. Se motivoi minua ja ajaa eteenpäin.
Pohjapiirros käsissä, kypärän alla hämmästyttävä määrä tietoa ja lisää kainalossa olevassa paksussa mapissa. Vastaava työnjohtaja työssään. Ilpo Reinilällä ei tule työarjessa aika pitkäksi. Tuore maali tuoksuu ja pinnat hohtavat uutuuttaan työmaavalaisimien valossa. Helsingin kaupungin rakentamisfirma Starassa työskentelevä Ilpo Reinilä astelee turvajalkineissaan pahvilla suojattua käytävää pitkin ”kohteeseen”, kuten hän sanoo, ja tervehtii työntekijöitä pikaisesti. – Työni
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
