Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Millainen on sairaalavalokuvaajan tavallinen työpäivä?
Kirjoittaja: Jussi Eskola
Kuvaaja: Jussi Eskola
Leikkaussalin valot loistavat kirkkaina. Potilaan ympärillä on lääkäri ja hoitohenkilökuntaa – sekä Heli Kurimo, kamera kädessään. Kirurgi näyttää kuvauskohdan. Kuvien on oltava tarkkoja ja oikein valotettuja. Klik, klik, klik. Sairaalavalokuvaaja työssään.
Millainen on sairaalavalokuvaajan tavallinen työpäivä?
Työ on vaihtelevaa, mutta yleensä päivät rakentuvat normaaleista perustehtävistä, kuten vaikka ihomuutosten kuvauksista. Kuvaamme ihan mitä tahansa potilaisiin liittyvää, mitä tarvitaan ja mikä on kameralla tallennettavissa.
Millainen on sairaalavalokuvaajan epätavallinen työpäivä?
Teho-osastolla voi joutua kuvaamaan esimerkiksi potilasta, jolta on poistettu paljon tuhoutunutta kudosta ja kuvauskohta näyttää vähän kuin lääketieteelliseltä piirrokselta, jossa näytetään, mitä on ihon alla. Ei siinä voi kuitenkaan ajatella, että onpa kauhean näköistä. Kuvat täytyy ottaa nopeasti ja niiden pitää onnistua. Henkistä kanttia pitää olla.
Millaisia asioita kuvaat?
Kaikenlaisia asioita, joita lääkärit meiltä pyytävät. Hampaiston ja kasvojen kuvauksia. Pienillä potilailla otetaan kuvia esimerkiksi kampurajalkojen tai huuli- ja suulakihalkioiden korjauksista. Skolioosipotilaista tehdään kuvasarjoja seurantaa varten. Syöpäkeskuksessa kuvaamme ihomuutoksia ja näkyviä kasvaimia. Joskus on kuvauksia leikkaussaleissa, vaikkapa sydänleikkauksista. Teemme myös viestintäosaston kuvauksia.
Mihin kuvia käytetään?
Lääkärit käyttävät kuvia hoitotyössä. Niiden avulla seurataan esimerkiksi hoitojen tehoamista tai hoidettavien kohtien parantumista. Teemme vertailukuvia ja kuvasarjoja. Kuvaamme myös tutkimuksia varten.
Miten ryhdyit sairaalavalokuvaajaksi?
Työskentelin melkein 20 vuoden ajan lehtikuvaajana. Kun jäin työttömäksi, bongasin ilmoituksen, jossa haettiin kuvaajaa Meilahden sairaalaan. Lehtikuvaajan taustasta on hyötyä, koska myös siinä joutuu toimimaan nopeasti erilaisissa tilanteissa ja kohtaamaan ihmisiä.
Mikä on tärkein työväline?
Kuvaan paljon sadan millimetrin makro-objektiivilla ja rengassalamalla. Niillä hoituu hyvin pienemmät kuvauskohteet, kuten esimerkiksi suun ja hampaiston kuvaukset. Muuten kalusto on pitkälti samanlainen kuin lehtikuvaajillakin.
Millainen on hyvä sairaalavalokuvaaja?
Kun kuvaa esimerkiksi sairasta lasta, täytyy olla myötätuntoinen sekä lasta että hänen vanhempiaan kohtaan. Kuvaustilanteessa saattaa ajatella, että toivottavasti tämäkin lapsi saa apua ja parantuu. Pyrin suhtautumaan ihmisiin luontaisesti – välittämään lämpöä ja ystävällisyyttä. Olen oppinut aika hyvän, rauhallisen ja ammatillisen tavan kohdata ihmisiä näissä tilanteissa.
Millainen palaute on jäänyt erityisesti mieleen?
Kuvasin kerran vaikeasti kehityshäiriöistä 3–5-vuotiasta lasta. Hänen päästään piti saada kuvia eri suunnista. Jälkeenpäin hänen äitinsä sanoi, että kiitos, sinä näit lapseni kauniina. Tällainen palaute tuntui erityisen tärkeältä ja arvokkaalta. Tajusin, että tein jotain oikein. Jokainen ihminen, ihan kuka tahansa, täytyy kohdata kunnioittavasti.
Tämä on vaihtelevaa, mukavaa ja ihmisläheistä työtä. On palkitsevaa osallistua omalla pienellä panoksellaan ihmisten hoitamiseen.
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
Luontoyrittäjä Jouko Alhainen tietää kurjista paljon ja hänen mukaansa yhtä lailla kurjet hänestä. Alhainen on työskennellyt kurkien parissa neljässä maanosassa. Tällä hetkellä hänen kotipihallaan Humppilassa asustaa kolme kurkea. Millainen on tavallinen työpäiväsi? Olen maastossa ja suunnittelen tai rakennan jotain. Toteutan jotain ideaa, joka on pitkälle mietitty, mutta ei ihan valmis. Tekovaiheessa oivaltaa parhaiten, mitä kannattaa
Kommentit (1)
Oikea ihminen oikeassa paikassa❣️