Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Millainen on sairaalavalokuvaajan tavallinen työpäivä?
Kirjoittaja: Jussi Eskola
Kuvaaja: Jussi Eskola
Leikkaussalin valot loistavat kirkkaina. Potilaan ympärillä on lääkäri ja hoitohenkilökuntaa – sekä Heli Kurimo, kamera kädessään. Kirurgi näyttää kuvauskohdan. Kuvien on oltava tarkkoja ja oikein valotettuja. Klik, klik, klik. Sairaalavalokuvaaja työssään.
Millainen on sairaalavalokuvaajan tavallinen työpäivä?
Työ on vaihtelevaa, mutta yleensä päivät rakentuvat normaaleista perustehtävistä, kuten vaikka ihomuutosten kuvauksista. Kuvaamme ihan mitä tahansa potilaisiin liittyvää, mitä tarvitaan ja mikä on kameralla tallennettavissa.
Millainen on sairaalavalokuvaajan epätavallinen työpäivä?
Teho-osastolla voi joutua kuvaamaan esimerkiksi potilasta, jolta on poistettu paljon tuhoutunutta kudosta ja kuvauskohta näyttää vähän kuin lääketieteelliseltä piirrokselta, jossa näytetään, mitä on ihon alla. Ei siinä voi kuitenkaan ajatella, että onpa kauhean näköistä. Kuvat täytyy ottaa nopeasti ja niiden pitää onnistua. Henkistä kanttia pitää olla.
Millaisia asioita kuvaat?
Kaikenlaisia asioita, joita lääkärit meiltä pyytävät. Hampaiston ja kasvojen kuvauksia. Pienillä potilailla otetaan kuvia esimerkiksi kampurajalkojen tai huuli- ja suulakihalkioiden korjauksista. Skolioosipotilaista tehdään kuvasarjoja seurantaa varten. Syöpäkeskuksessa kuvaamme ihomuutoksia ja näkyviä kasvaimia. Joskus on kuvauksia leikkaussaleissa, vaikkapa sydänleikkauksista. Teemme myös viestintäosaston kuvauksia.
Mihin kuvia käytetään?
Lääkärit käyttävät kuvia hoitotyössä. Niiden avulla seurataan esimerkiksi hoitojen tehoamista tai hoidettavien kohtien parantumista. Teemme vertailukuvia ja kuvasarjoja. Kuvaamme myös tutkimuksia varten.
Miten ryhdyit sairaalavalokuvaajaksi?
Työskentelin melkein 20 vuoden ajan lehtikuvaajana. Kun jäin työttömäksi, bongasin ilmoituksen, jossa haettiin kuvaajaa Meilahden sairaalaan. Lehtikuvaajan taustasta on hyötyä, koska myös siinä joutuu toimimaan nopeasti erilaisissa tilanteissa ja kohtaamaan ihmisiä.
Mikä on tärkein työväline?
Kuvaan paljon sadan millimetrin makro-objektiivilla ja rengassalamalla. Niillä hoituu hyvin pienemmät kuvauskohteet, kuten esimerkiksi suun ja hampaiston kuvaukset. Muuten kalusto on pitkälti samanlainen kuin lehtikuvaajillakin.
Millainen on hyvä sairaalavalokuvaaja?
Kun kuvaa esimerkiksi sairasta lasta, täytyy olla myötätuntoinen sekä lasta että hänen vanhempiaan kohtaan. Kuvaustilanteessa saattaa ajatella, että toivottavasti tämäkin lapsi saa apua ja parantuu. Pyrin suhtautumaan ihmisiin luontaisesti – välittämään lämpöä ja ystävällisyyttä. Olen oppinut aika hyvän, rauhallisen ja ammatillisen tavan kohdata ihmisiä näissä tilanteissa.
Millainen palaute on jäänyt erityisesti mieleen?
Kuvasin kerran vaikeasti kehityshäiriöistä 3–5-vuotiasta lasta. Hänen päästään piti saada kuvia eri suunnista. Jälkeenpäin hänen äitinsä sanoi, että kiitos, sinä näit lapseni kauniina. Tällainen palaute tuntui erityisen tärkeältä ja arvokkaalta. Tajusin, että tein jotain oikein. Jokainen ihminen, ihan kuka tahansa, täytyy kohdata kunnioittavasti.
Tämä on vaihtelevaa, mukavaa ja ihmisläheistä työtä. On palkitsevaa osallistua omalla pienellä panoksellaan ihmisten hoitamiseen.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
Kommentit (1)
Oikea ihminen oikeassa paikassa❣️