Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Kiinteistönvälittäjän työ on muuttunut paljon. Mainonta on siirtynyt entistä vahvemmin someen, jossa tärkeimmät kanavat ovat Facebook, Instagram ja Linkedin. Asuntokauppoja tehdään yhä enemmän sähköisesti. Toni Myyryn mielestä asiakkaiden kohtaaminen kasvotusten on silti koko työn suola.
Tavaroiden myyminen ja vaihtaminen on kiinnostanut Toni Myyryä lapsesta lähtien. Nuorena hän kouluttautui automaatiosähköasentajaksi ja perusti konepajayrityksen. Yhdeksän vuotta sitten hän vaihtoi alaa ja aloitti asuntomyyjänä Aninkaisten Kiinteistövälitys Oy:ssä. Hän työskentelee Turun päätoimipisteessä, jossa on 21 työntekijää.
– Tämä on ehdottomasti minun alani. Myyminen on vähän on-off-toimintaa. Joko se on verissä tai sitten ei, Myyry kuvailee.
Esihenkilönä hänellä ei käytännössä ole työaikaa, joten työasioita tulee hoidettua myös iltaisin jopa kymmeneen asti. Myyryn mukaan välittäjän ammatissa pitää omaksua elämäntyyli, jossa työt kulkevat mukana kotiin ja puhelimen kanssa ollaan naimisissa.
Oikein kiireisinä aikoina työtahti uuvuttaa. Alaisiltaan hän ei vaadi iltatöitä, mutta asiakaspyyntöihin on vastattava järkevässä aikataulussa.
– Työpäivät ovat joustavia, ja voin välillä pitää päivällä vapaata. Yleensä vapaata on vain otettava. Lomilla pyrin välttämään työntekoa.
Myyry on saanut tunnustusta työstään. Tänä syksynä hän pääsi viiden finalistin joukkoon Suomen kiinteistönvälittäjät ry:n eli SKVL:n järjestämässä Vuoden Välittäjä 2022 -kilpailussa.
– Vaikka en voittanut, minulle oli suuri kunnia päästä mukaan finalistiporukkaan.
Myyryn työpäivästä noin puolet kuluu esihenkilötehtäviin ja toinen puoli kiinteistönvälittäjän työhön. Päivä alkaa sillä, että hän katsoo, minkälaisia kohteita hänen tiimissään on menossa myyntiin ja mistä kohteista ollaan järjestämässä kauppoja.
Myyry tarkastaa, että kaikkien asuntojen tiedot ovat kunnossa. Tyypillistä on, että esimerkiksi energiatodistus puuttuu kokonaan tai se on jo vanhentunut.
Asunnon myymiseen liittyy kymmeniä asiakirjoja ja paljon juridiikkaa, joiden ymmärtäminen vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Myyry on opiskellut alaa työn ohessa ja opiskelee edelleen.
– Tässä työssä ei tule milloinkaan valmiiksi. Parhaillaan opiskelen lähiesihenkilöjohtamista.
Korona-aika muutti kiinteistönvälitystä Myyryn mukaan todella paljon. Suurin muutos oli se, että asuntojen yleisesittelyt jäivät lähes kokonaan pois. Jos esittelyjä järjestettiin, sisälle päästettiin asiakkaita pienryhmissä tai ennakkoon sovitussa aikajärjestyksessä. Maskit ja käsidesit tulivat itsestäänselvyydeksi.
Kauppa kävi hyvin siihen saakka, kunnes energian hinta alkoi nousta rajusti.
– Energian hinnannousu ja korkojen kohoaminen on näkynyt myyntiaikojen pidentymisenä. Myyntikohteiden hintoihin se ei ole vielä Turun seudulla radikaalisesti vaikuttanut.
Myyry jakaa asuntojen ostajat sijoittajiin ja niihin, jotka etsivät kotia itselleen tai perheelleen. Ostokäyttäytyminen vaihtelee asunnon ostotarkoituksen mukaan. Sijoitusosakkeen ostaja saattaa ostaa asunnon näkemättä kohdetta muuten kuin kuvissa ja videolla. Myyry pitää kuitenkin tärkeänä, että kiinteistönvälittäjä tapaa asunnon ostajan kasvotusten.
– Ostajan tulisi ehdottomasti tarkistaa itse asunnon kunto, etenkin omakotitalossa. Yksi käyntikerta ei yleensä riitä, vaan ostopäätös tulisi tehdä vasta talon kuntokartoituksen jälkeen.
Myös papereihin on syytä tutustua tarkasti. Selonottovelvollisuus merkitsee sitä, ettei kiinteistön ostaja voi vedota laatuvirheeseen, jonka olisi voinut havaita kiinteistön tarkastuksessa.
Myyryn mukaan asiakas saa laadukkaan kuntokartoituksen avulla selville noin 70 prosenttia omakotitalon kunnosta. Hänen mielestään ostajan on hyvä olla kuntokartoituksessa läsnä. Jos se on laadittu jo ennen myyntiä, laatijalta voi ostaa erillisenä palvelun ostajakierroksen eli tarkastuksen laatijan kanssa.
Myyry toivoo, että omakotitalon omistajat tekisivät kuntokartoituksen jo ennen myyntiä. Se on yleinen tapa jo Ruotsissa, mutta Suomessa kartoitusta vaatii yleensä vasta talon ostajaehdokas tai rahoituslaitos, joka myöntää ostajalle luoton.
– Hyvin tehdyn kuntokartoituksen avulla voisi välttää useita oikeudenkäyntejä.
Kiinteistönvälittäjän työ on muuttunut paljon. Mainonta on siirtynyt entistä vahvemmin someen, jossa tärkeimmät kanavat ovat Facebook, Instagram ja Linkedin.
Asuntokauppoja tehdään yhä enemmän sähköisesti. Myös kohteiden asiakirjat pyritään lähettämään digitaalisesti.
Myyryn mielestä asiakkaiden kohtaaminen kasvotusten on silti koko työn suola. Tapaamisiin liittyy myös suuria tunteita. Kaupantekotilaisuus on monelle arvokas tapahtuma, jonka he muistavat vuosia.
Tulevaisuudelta Myyry ennakoi lisää muutoksia, myös hyviä. Matalat korot ja pankkien nopeasti myöntämät asuntolainat ovat pitäneet kaupankäynnin vilkkaana jo vuosia.
– Nyt aletaan pikkuhiljaa palata normaaliin, kun korot nousevat 2–3 prosenttiin. Taloyhtiölainojen korkojen nousu ja kohonneet energiahinnat nostavat taloyhtiöiden kuluja, mikä korottaa vastikkeita. Uskon, että yhtiölainallisia sijoitusasuntoja tulee myyntiin paljon jo kevään aikana. Tällöin myös hinnoissa on pakko kilpailla.
Myyryn mielestä hänen työssään parasta on monipuolisuus ja haastavinta juridiikka.
– Tämä ala vaatii jatkuvaa uuden oppimista. Kannustan myös alaisiani kouluttautumaan. Alallamme se on mahdollista työn ohessa.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
