Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Teen välillä kävelylenkin etäkokouksen aikana, ja työnantajamme oikein kannustaa siihen, sanoo työnantajabrändäyksen asiantuntija Eva Koivunto Vismalta.
Jäin tänään etätyöhön, koska olen ollut pidempiä päiviä toimistolla ja eilen meillä oli vielä iltatapahtuma. Halusin ottaa tähän väliin rauhallisemman kotityöpäivän, mikä tarkoittaa, että jään tekemään töitä kotiin aamukahvin äärelle.
Työskentelen Visman bränditiimissä, eli vastaan työnantajakuvan kehityksestä Vismalla Suomessa. Meidän tiimissämme on vapaus valita etä- ja läsnätöiden välillä omien tehtävien mukaan myös niin, että työrytmi tukee vapaa-aikaa.
Oikeastaan en osaa edes rajata, mitä töitä on parempi tehdä kotona ja mitä toimistolla, vaan kokonaisuus ratkaisee. Työnkuvaani kuuluu tapahtumien järjestämistä, ja niihin osallistuminen on luontevinta paikan päällä. Työpajat ja suunnittelutyöt onnistuvat parhaiten, kun ollaan tiimin kesken samaan aikaan toimistolla.
Täyttä keskittymistä vaativat työtehtävät ja etäpalavereita pullollaan olevat päivät saavat minut jäämään kotiin – tuntuu turhalta osallistua etäpalavereihin toimistolta. En kuitenkaan istu mielelläni koko päivää tietokoneen äärellä, vaan osallistun mahdollisuuksien mukaan palavereihin esimerkiksi kävellen ulkona. Niin tekee todella moni muukin meillä, ja onpa joku hiihtänytkin kokouksen ajan. Miljöö ei vähennä kenenkään asiantuntemusta, korostaa työnantajammekin.
Olemme esihenkilön ja tiimimme kanssa työarjessa läsnä koko ajan ja juttelemme siitä, mitä on meneillään ja miten projektit sujuvat. Kalentereissamme on jatkuvat viikoittaiset varaukset tunnin tapaamisiin Google Meetissä. Toimistolla ollessamme tapaamme tietysti kasvokkain. Voin koska vain olla yhteydessä esihenkilööni tai kollegoihini, mutta etukäteen kalenteriin merkityt tapaamiset varmistavat, että näemme kiireistä huolimatta.
Työkulttuurimme on rakennettu niin, että hybridityöskentely ei vie pois yhteisöllisyyttä. Pidämme esimerkiksi aina kamerat auki etäpalavereissa, jotta olemme aidosti läsnä toistemme työarjessa.
Toimistomme uudistettiin viime keväänä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Läsnäpäiviä varten työpaikalla on erilaisia alueita, kuten yhteisöllisyysalueita vuorovaikutusta varten ja toimistoalueita, joissa voi hiljaisella äänellä jutella. Kaikki eivät voi tehdä kotonaan töitä, ja siksi toimistossa on myös täydellisen keskittymisen alueita, jossa ei puhuta lainkaan edes työasioista.
Korona-aika lisäsi työelämässä ymmärrystä erilaisille tilanteille sekä ketteryyttä nopeisiinkin muutoksiin, ja hybridimalli tuo joustoa työskentelyyn. Jouduin esimerkiksi jäämään eräästä tapahtumasta pois pienen flunssan takia muutaman tunnin varoitusajalla, joten järjestimme lyhyen pohdinnan jälkeen tapahtuman hybridimuodossa: kollegani ja tapahtuman osallistujat olivat toimistolla, ja minä pidin puheenvuoroni kotoa etäyhteyksien välityksellä. Kaikki sujui hyvin!
Työni ei ole aikasidonnaista, mistä tykkään kovasti. Voi olla, että luovat ajatukset tulevat vaikka kahdeksalta illalla. Silloin kaivan koneen esiin ja kirjoitan asioita ylös. Huomioin sen työajassa niin, että jos vaikka teen torstai-iltana töitä, saatan aloittaa perjantaina viikonlopun aiemmin.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
