Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tällainen on Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salosen työpäivä
Kirjoittaja: Ulla Ora
Kuvaaja: Jirina Alanko
Aino Salonen voi omassa työssään vaikuttaa koko työelämän kehittämiseen, kuten rekrytointien palkka-avoimuuteen ja sukupuolineutraaleihin ammattinimikkeisiin.
Työelämämedia Duunitorin työnhakukoneessa on kymmeniätuhansia työpaikkailmoituksia. Yritys tuottaa palveluita sekä työnantajille että työntekijöille. Työnantajia se palvelee muun muassa markkinoimalla työpaikkoja.
– Voimme esimerkiksi tehdä videon, jossa kerrotaan, minkälaista on työskennellä kyseisessä yrityksessä. Työnantajille myydään myös mahdollisuutta saada työpaikkailmoitukselleen parempaa näkyvyyttä eri kanavissa, kertoo Duunitorin Suomen ja Ruotsin toimintojen viestintäjohtaja Aino Salonen.
Salonen aloitti Duunitorin viestintäjohtajana lokakuun alussa. Sitä ennen hän työskenteli yhtiössä toimituksellisesta sisällöstä vastaavana sisältö- ja viestintäpäällikkönä. Uudessa tehtävässään hän vastaa Duunitorin viestinnästä, toimituksellisista sisällöistä verkossa ja somessa sekä osallistuu Duunitorin ruotsalaisen alustan Jobblandin kehittämiseen
Duunitorilla on satoja sosiaalisen median sivuja. Median sisällöistä vastaa yli kymmenen työntekijän sisältötiimi sekä joukko freetoimittajia.
Hyvä työyhteisöviestintä on Salosen mielestä läpinäkyvää, johdonmukaista ja vuorovaikutteista.
– Olen työskennellyt pitkään digitaalisen median ja sosiaalisen median parissa. Siellä olen oppinut, että ihmisten reaktiot ja etenkin kommentit ovat tärkein mittari.
Duunitori kannustaa työnantajia kertomaan palkan tai palkkahaitarin avoimesti työnhakijoille.
Duunitorilla on aktiivinen yleisö, ja moni yrityksen uudistus on noussut yleisöltä. Esimerkiksi rekrytointien palkka-avoimuus on yksi niistä.
– Moni on ollut sitä mieltä, että työpaikkailmoituksessa tulee kertoa työtehtävän palkka. Moni kokee myös palkkatoiveen määrittelemisen vaikeana asiana.
Palkasta kertovat jutut ovatkin todella suosittuja Duunitorin sivuilla. Duunitori kannustaa työnantajia kertomaan palkan tai palkkahaitarin avoimesti työnhakijoille. Se näyttää esimerkkiä ilmoittamalla palkat yrityksen omissa työpaikkailmoituksissa.
– Työssäni on palkitsevaa, että voin olla mukana uudistamassa työelämää. Esimerkiksi työkaverini esiin nostamat sukupuolineutraalit ammattinimikkeet ajavat muutosta. Yhteinen tavoitteemme onkin fiksumman ja reilumman työelämän edistäminen.
Hakeminen voi kestää vain muutaman minuutin.
Duunitorin palvelussa työpaikan hakeminen onnistuu ilman CV:tä, hakemuskirjettä ja monimutkaisen lomakkeen täyttämistä. Hakeminen voi kestää vain muutaman minuutin. Kun työpaikkailmoituksen näkee vaikkapa bussissa, paikkaa voi hakea vastaamalla muutamaan kysymykseen. Niiden perustella työnantaja tekee päätöksen jatkoon pääsystä.
– Haluamme helpottaa työnhakua, joka on monissa paikoissa vielä työlästä, kankeaa ja vanhanaikaista.
Duunitorin sisäinen viestintä tapahtuu pitkälti Slack-alustalla.
Salosen työssä haastavinta on tasapainoilla viestinnän monien eri kanavien ja kohderyhmien välillä.
– Koen usein riittämättömyyden tunnetta. Pidän tärkeänä muiden auttamista ja sparraamista, mutta kaikessa en voi olla mukana.
Duunitorin sisäinen viestintä tapahtuu pitkälti Slack-alustalla. Salosen mukaan sähköposti on kankea, eikä sitä ole ikinä käytetty Duunitorilla sisäisen viestinnän välineenä.
– Slackissa on matala kynnys keskustella. Esimerkiksi toimitustiimimme kanavalla kysymme toisiltamme apua vaikkapa juttujen näkökulmiin, konsepteihin ja otsikoihin.
Vuorovaikutus on Salosen mielestä tärkeää myös sisäisessä viestinnässä. Duunitorilla pyritään läpinäkyvyyteen: avoimilla Slack-kanavilla kaikki saavat tietoa ja voivat osallistua keskusteluun.
Rennot kohtaamiset kasvokkain sekä työajalla että sen ulkopuolella ovat Salosen mielestä arvokkaita.
Duunitorilaisilla on mahdollisuuksia viettää myös vapaa-aikaa yhdessä. Esimerkiksi hiljattain halukkaat olivat luontoretkellä, jolla oli mukana myös lapsia ja lemmikkejä. Viikoittain tarjolla on ammattivalmentajan juoksu- ja kiertoharjoittelutreenit.
– Meillä on myös joogaa ja peli-iltoja. Kesällä teimme matkan Tukholmaan. Työajan ulkopuolinen yhdessä olo on tietysti vapaaehtoista.
Nykyään työyhteisöviestintä tapahtuu usein digialustoilla ja etäpalavereissa. Rennot kohtaamiset kasvokkain sekä työajalla että sen ulkopuolella ovat Salosen mielestä arvokkaita, koska ne luovat yhteishenkeä.
Duunitori on työpaikkana suosittu: esimerkiksi yhtä sisällöntuottajan paikkaa voi hakea 200 ihmistä.
– Olemme pyrkineet rakentamaan yrityksestämme houkuttelevan työnantajan. Voin sanoa, että meillä on töissä tosi hyvä henki. Se on mielestäni yksi onnistuneen työyhteisöviestinnän mittari.
Viestintäjohtajan läsnätyöpäivä
8.30–9.30 Moikkaan työkavereita ja tarkistan kalenterin sekä minulle tulleet meilit ja viestit. Katson, mitä uutta sisäisen viestinnän kanavassamme Slackissa on. Tarkistan mediamme ja somen analytiikkaa, mediaosumat sekä mistä Linkedinissä keskustellaan.
9.30–11 Valmistelen yhtä Duunitorin viestinnällistä ulostuloa, joka ajoittuu kuukauden päähän. Kaivan ja kokoan dataa sitä varten sekä suunnittelen siihen liittyvää mediaviestintää.
11–12 Pidän palaverin Duunitorin 1,5 kuukautta sitten aloittaneen sisällöntuottajan kanssa. Puhumme Tiktokin mahdollisuuksista, koska hänellä on siitä syvää osaamista. Valmistauduimme isomman porukan Tiktok-palaveriin.
12–14 Lounastapaaminen livenä Pohjoismaiden markkinointia vetävän kollegani kanssa. Olen vasta aloittanut Duunitorin Suomen ja Ruotsin toimintojen viestintäjohtajana. Olemme kasvuyritys, joten puhuimme paljon rekrytoinnista.
14–14.30 Kävin läpi pian julkaistavaa artikkelia ja mietin siihen vetävämpää otsikkoa.
14.30–15.30 Kävimme valmennuskeskustelun yhden myyjän kanssa. Siinä kävimme läpi hänen kehittymistään ja tavoitteitaan ja sitä, miten tähän saakka on mennyt. Tapaaminen oli haikea, koska se oli viimeinen valmennuskeskusteluni. Uuden toimenkuvani vuoksi joudun luopumaan sisäisen valmentajan tehtävästä Duunitorilla.
15.30–16.15 Päivän päätteeksi katsoin läpi Slackin ja meilit.
17.15–19.00 Vietimme työkavereiden kanssa vapaamuotoista ja vapaaehtoista vapaa-aikaa. Firma tarjosi halukkaille ruoan. Se oli mukavaa yhdessä oloa.
Emma Tamankag on sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, joka on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista. Sairaanhoitaja Emma Tamankagin vastaanotolla vaihdetaan aluksi kuulumiset ja käydään läpi asiakkaan huolet. – Haluan, että ihminen tuntee olevansa tervetullut. Vasta kun hän luottaa minuun, voimme puhua avoimesti terveydestä, Tamankag sanoo. En tarvitse asiakkaan nimeä
Sukututkija on historian salapoliisi, jonka työkaluina ovat arkistot, rautainen keskittymiskyky ja muisti sekä ripaus onnea. Juha Vuorelan tavallinen työpäivä on täynnä arvoituksia, ja parhaina hetkinä menneisyys herää eloon yllättävällä tavalla. Millainen on sukututkijan tavallinen työpäivä? Siihen kuuluu etsintää erilaisissa arkistoissa, mahdollisesti tutustumista kohteisiin elävässä maailmassa sekä viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Työhön kuuluu olennaisesti myös fundeeraaminen
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
