Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kuivausliike Dry Kuivauksen Juhana Rouhiainen: Neuvottelut ainakin haluan hoitaa kasvotusten
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Jirina Alanko
Pienessä työyhteisössä viestintä on mutkatonta, tietää Juhana Rouhiainen.
”Meidän alallamme työt tulevat eteen yllättäen, koska esimerkiksi vesivahingot tapahtuvat varoittamatta. Viestien pitää kulkea nopeasti firman sisällä, että saamme avun pikaisesti paikalle.
Nopeaan viestintään käytämme puhelinta ja Whatsappia, jossa meillä on kolme ryhmää: johdon ryhmä, yleinen ryhmä ja tilaukset-ryhmä, jonne sihteerimme kirjaa tilaukset ja josta työntekijät kuittaavat ottavansa työn vastaan.
Sähköpostitse hoidamme virallisemmat asiat, kuten lomien aikataulutuksen ja poissaolot. Pikkujouluäänestyskin tehtiin sähköpostilla.
Toimistossamme on kolme avokonttoriloosia, joissa voi tehdä paperitöitä, mutta myös etätöitä on lupa tehdä. Puolet työajasta olemme kentällä tekemässä kartoituksia, kuivauksia sekä mittauksia ja toinen puoli menee toimistolla tai jossain muualla.
Työyhteisössämme on 12 ihmistä, joten viestintämme on mutkatonta.
Emme ole tarvinneet intranetiä, enkä usko, että sellaista tarvetta meille ihan heti edes tulee. Työyhteisössämme on 12 ihmistä, joten viestintämme on mutkatonta. Tulemme hyvin toimeen keskenämme, eikä meillä ole kummempaa hierarkiaa tai byrokratiaa.
Isoja haasteita ei viestinnässä ja vuorovaikutuksessa ole – mitä nyt joskus yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Meillä saa olla eri mieltä ja sanoa ihan reilusti mielipiteensä.
Neuvottelut haluan hoitaa aina kasvotusten.
Osakkaiden kesken pidämme palavereita työajan jälkeen ja tapaamme kasvokkain. Korona-aikaan pidimme kokoukset Teamsin välityksellä, mutta ehdottomasti parempi vuorovaikutus syntyy, kun ollaan läsnä. Neuvottelut haluan hoitaa aina kasvotusten, koska ruudun takana eleet ja sanaton viestintä jää vähäiseksi.
Pidämme myös koko yhteisön kesken viikkopalavereita, jos niille on tarvetta. Läheskään joka viikko ei ole. Työntekijät soittelevat ja kysyvät neuvoja, jos jostain on epäselvyyttä. Whatsappissa laitellaan toisillemme viestiä esimerkiksi, että ”olen tulossa toimistolle, käydäänkö jokin homma yhdessä läpi”.
Netta Lempiäinen tuijottaa keskittyneesti täytettävää eläintä silmästä silmään. Ne ovat kuitenkin akryyliä, ja kuollut eläin on otettu työstettäväksi pakastimesta. Yksityiskohdat ovat silti aidon näköiset. En tee eläinten täyttöä liukuhihnalta, sillä jokainen eläin on minulle yksilö, eläinkonservaattori kertoo. Miten päädyit tähän työhön? Opiskelin yliopistossa biologian maisteriksi. Valmistuttuani kuulin, että Luonnontieteellinen museo haki eläinkonservaattoreja oppisopimuksella. Työ oli
Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on hoitanut uniapneapotilaita vuosikymmeniä. Oma diagnoosi uniapneasta auttaa asettumaan potilaan rinnalle ja luomaan luottamusta. ”Yhä harvempi on ollut samassa työssä koko työuransa ajan, mutta minä olen. Aloitin sairaanhoitajana Kokkolan keskussairaalassa vuonna 1989, samoihin aikoihin, kun uusi sairaus nimeltä uniapnea alkoi tulla terveydenhoidon ammattilaisten tietoon. Parin vuoden päästä pääsin hoitamaan uniapneaa. Noihin aikoihin
Koneen outoon ääneen puututaan nopeasti. Ihmisen viesti liiasta kuormituksesta ansaitsee saman huomion, sanoo Varman johtaja Pauli Forma. Mitä tapahtuu, kun työntekijä kertoo, ettei enää selviä työmäärästään? Kehottaako esihenkilö sinnittelemään kesälomaan asti vai ryhdytäänkö töitä järjestämään uudelleen? Tällaisessa tilanteessa paljastuu, miten tärkeänä työkykyä pidetään. – Työkyky on kuin kuminauha. Sitä voi venyttää paljonkin, mutta jossain vaiheessa
Työkyvyn heikkeneminen voi tuntua väistämättömältä fyysisesti kuormittavalla alalla. Ramirentissä ajatellaan toisin, ja se näkyy henkilöstön hyvinvoinnissa, työkyvyssä ja turvallisuudessa, kertoo henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää. Kone- ja laitevuokrausyritys Ramirentissä työkykyjohtaminen kuuluu sekä strategiaan että jokapäiväiseen arkeen. Kun henkilöstö voi hyvin ja työ sujuu turvallisesti, vaikutus ulottuu aina asiakkaiden palvelukokemukseen asti. – Turvallisuus tarkoittaa meille sekä fyysistä että