Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työelämän uudenlaiset joustot vaativat yrityksiltä pelisääntöjen päivitystä
Kirjoittaja: Riitta Nikkola
Kuvaaja: Vilja Harala
Korona-aika on viimeistään tuonut organisaatioihin säännöllisen etätyön. Etätyömahdollisuuden lisäksi joustoja sovitaan työajasta, työtehtävistä, työvuoroista ja palkoista.
Kenelle etätyöskentely sopii ja kenelle ei?
Etätyössä pitäisi olla sopivat työtilat ja työrauha. Mitä itsenäisempi työ, sitä paremmin sitä voi tehdä missä ja koska vain. Monet työskentelevät mieluummin työpaikalla, koska kokevat työrytminsä selkeämmäksi ja työ- ja vapaa-ajan erottamisen helpommaksi. Mutta etätöissäkin tulisi olla selkeä työrytmi taukoineen. Näin pystyy palautumaan vapaa-ajalla. Ajasta ja paikasta riippuvaan työhön etätyö ei sovellu lainkaan.
Ketä työelämän joustot palvelevat?
Sekä työntekijöitä eri elämäntilanteissa että työnantajia, jotka hyötyvät sairauspoissaolojen vähenemisestä ja henkilöstön joustamisesta. Mutta työelämän joustot ovat hyvin laaja käsite, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä, jonka erikoisosaamista ovat työkyky ja työurat.
Miten työaikajoustoista kannattaa sopia?
Yleisimmin työaikojen joustoa sovelletaan liukuvan työajan puitteissa. Uusin sopimusmalli on joustotyöaika. Se sopii organisaatioihin, joissa työntekijän työstä yli puolet määräytyy ajasta ja paikasta riippumatta.
Useissa työehtosopimuksissa määritellään, että työaikajoustoihin käytetään työaikapankkia, jolloin työntekijä voi tehdä eripituisia työpäiviä ja tasoittaa tunnit tietyssä ajassa. Tämä helpottaa elämää työn ja muun elämäntilanteen välillä. Työnantaja puolestaan voi sopia, että kiireiseen aikaan tehdään enemmän töitä ilman kalliita ylityötunteja.
Työaikapankki tuli mukaan vasta uuteen työaikalakiin, mutta sitä on käytetty paljonkin palvelusektorilla ja sesonkiluonteisissa töissä.
Miten itse suhtaudut etätöihin?
Olen tehnyt koronan aikana lähes pelkästään etätöitä, mutta kyllä kaipaan sosiaalista yhteisöä ja työmatkapyöräilyä. Jos covidista päästään, käyn mielelläni parina kolmena päivänä viikossa työpaikalla.
Mitä etätyöskentelyssä tulisi ottaa huomioon?
Työnantajan täytyy voida luottaa siihen, että työntekijä huolehtii työsuorituksesta työskentelypaikasta riippumatta. Korona-aikana on huomattu, että etänä tulee helposti liian pitkiä työpäiviä ja sen kautta kuormittumista. Siksi työnantajan tulee seurata työaikojen toteutumista. Uudessa työaikalaissa etätyö on otettu mukaan työaikojen säätelyyn.
Työnantajan vastuulla on seuranta ja se, että työ tulee tehdyksi työajan rajoissa. Työntekijän tulee miettiä, kykeneekö suoriutumaan etänä vai olisiko parempi tehdä työt työpaikalla.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
