Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työelämän uudenlaiset joustot vaativat yrityksiltä pelisääntöjen päivitystä
Kirjoittaja: Riitta Nikkola
Kuvaaja: Vilja Harala
Korona-aika on viimeistään tuonut organisaatioihin säännöllisen etätyön. Etätyömahdollisuuden lisäksi joustoja sovitaan työajasta, työtehtävistä, työvuoroista ja palkoista.
Kenelle etätyöskentely sopii ja kenelle ei?
Etätyössä pitäisi olla sopivat työtilat ja työrauha. Mitä itsenäisempi työ, sitä paremmin sitä voi tehdä missä ja koska vain. Monet työskentelevät mieluummin työpaikalla, koska kokevat työrytminsä selkeämmäksi ja työ- ja vapaa-ajan erottamisen helpommaksi. Mutta etätöissäkin tulisi olla selkeä työrytmi taukoineen. Näin pystyy palautumaan vapaa-ajalla. Ajasta ja paikasta riippuvaan työhön etätyö ei sovellu lainkaan.
Ketä työelämän joustot palvelevat?
Sekä työntekijöitä eri elämäntilanteissa että työnantajia, jotka hyötyvät sairauspoissaolojen vähenemisestä ja henkilöstön joustamisesta. Mutta työelämän joustot ovat hyvin laaja käsite, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä, jonka erikoisosaamista ovat työkyky ja työurat.
Miten työaikajoustoista kannattaa sopia?
Yleisimmin työaikojen joustoa sovelletaan liukuvan työajan puitteissa. Uusin sopimusmalli on joustotyöaika. Se sopii organisaatioihin, joissa työntekijän työstä yli puolet määräytyy ajasta ja paikasta riippumatta.
Useissa työehtosopimuksissa määritellään, että työaikajoustoihin käytetään työaikapankkia, jolloin työntekijä voi tehdä eripituisia työpäiviä ja tasoittaa tunnit tietyssä ajassa. Tämä helpottaa elämää työn ja muun elämäntilanteen välillä. Työnantaja puolestaan voi sopia, että kiireiseen aikaan tehdään enemmän töitä ilman kalliita ylityötunteja.
Työaikapankki tuli mukaan vasta uuteen työaikalakiin, mutta sitä on käytetty paljonkin palvelusektorilla ja sesonkiluonteisissa töissä.
Miten itse suhtaudut etätöihin?
Olen tehnyt koronan aikana lähes pelkästään etätöitä, mutta kyllä kaipaan sosiaalista yhteisöä ja työmatkapyöräilyä. Jos covidista päästään, käyn mielelläni parina kolmena päivänä viikossa työpaikalla.
Mitä etätyöskentelyssä tulisi ottaa huomioon?
Työnantajan täytyy voida luottaa siihen, että työntekijä huolehtii työsuorituksesta työskentelypaikasta riippumatta. Korona-aikana on huomattu, että etänä tulee helposti liian pitkiä työpäiviä ja sen kautta kuormittumista. Siksi työnantajan tulee seurata työaikojen toteutumista. Uudessa työaikalaissa etätyö on otettu mukaan työaikojen säätelyyn.
Työnantajan vastuulla on seuranta ja se, että työ tulee tehdyksi työajan rajoissa. Työntekijän tulee miettiä, kykeneekö suoriutumaan etänä vai olisiko parempi tehdä työt työpaikalla.
Netta Lempiäinen tuijottaa keskittyneesti täytettävää eläintä silmästä silmään. Ne ovat kuitenkin akryyliä, ja kuollut eläin on otettu työstettäväksi pakastimesta. Yksityiskohdat ovat silti aidon näköiset. En tee eläinten täyttöä liukuhihnalta, sillä jokainen eläin on minulle yksilö, eläinkonservaattori kertoo. Miten päädyit tähän työhön? Opiskelin yliopistossa biologian maisteriksi. Valmistuttuani kuulin, että Luonnontieteellinen museo haki eläinkonservaattoreja oppisopimuksella. Työ oli
Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on hoitanut uniapneapotilaita vuosikymmeniä. Oma diagnoosi uniapneasta auttaa asettumaan potilaan rinnalle ja luomaan luottamusta. ”Yhä harvempi on ollut samassa työssä koko työuransa ajan, mutta minä olen. Aloitin sairaanhoitajana Kokkolan keskussairaalassa vuonna 1989, samoihin aikoihin, kun uusi sairaus nimeltä uniapnea alkoi tulla terveydenhoidon ammattilaisten tietoon. Parin vuoden päästä pääsin hoitamaan uniapneaa. Noihin aikoihin
Koneen outoon ääneen puututaan nopeasti. Ihmisen viesti liiasta kuormituksesta ansaitsee saman huomion, sanoo Varman johtaja Pauli Forma. Mitä tapahtuu, kun työntekijä kertoo, ettei enää selviä työmäärästään? Kehottaako esihenkilö sinnittelemään kesälomaan asti vai ryhdytäänkö töitä järjestämään uudelleen? Tällaisessa tilanteessa paljastuu, miten tärkeänä työkykyä pidetään. – Työkyky on kuin kuminauha. Sitä voi venyttää paljonkin, mutta jossain vaiheessa
Työkyvyn heikkeneminen voi tuntua väistämättömältä fyysisesti kuormittavalla alalla. Ramirentissä ajatellaan toisin, ja se näkyy henkilöstön hyvinvoinnissa, työkyvyssä ja turvallisuudessa, kertoo henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää. Kone- ja laitevuokrausyritys Ramirentissä työkykyjohtaminen kuuluu sekä strategiaan että jokapäiväiseen arkeen. Kun henkilöstö voi hyvin ja työ sujuu turvallisesti, vaikutus ulottuu aina asiakkaiden palvelukokemukseen asti. – Turvallisuus tarkoittaa meille sekä fyysistä että