Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työelämän uudenlaiset joustot vaativat yrityksiltä pelisääntöjen päivitystä
Kirjoittaja: Riitta Nikkola
Kuvaaja: Vilja Harala
Korona-aika on viimeistään tuonut organisaatioihin säännöllisen etätyön. Etätyömahdollisuuden lisäksi joustoja sovitaan työajasta, työtehtävistä, työvuoroista ja palkoista.
Kenelle etätyöskentely sopii ja kenelle ei?
Etätyössä pitäisi olla sopivat työtilat ja työrauha. Mitä itsenäisempi työ, sitä paremmin sitä voi tehdä missä ja koska vain. Monet työskentelevät mieluummin työpaikalla, koska kokevat työrytminsä selkeämmäksi ja työ- ja vapaa-ajan erottamisen helpommaksi. Mutta etätöissäkin tulisi olla selkeä työrytmi taukoineen. Näin pystyy palautumaan vapaa-ajalla. Ajasta ja paikasta riippuvaan työhön etätyö ei sovellu lainkaan.
Ketä työelämän joustot palvelevat?
Sekä työntekijöitä eri elämäntilanteissa että työnantajia, jotka hyötyvät sairauspoissaolojen vähenemisestä ja henkilöstön joustamisesta. Mutta työelämän joustot ovat hyvin laaja käsite, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä, jonka erikoisosaamista ovat työkyky ja työurat.
Miten työaikajoustoista kannattaa sopia?
Yleisimmin työaikojen joustoa sovelletaan liukuvan työajan puitteissa. Uusin sopimusmalli on joustotyöaika. Se sopii organisaatioihin, joissa työntekijän työstä yli puolet määräytyy ajasta ja paikasta riippumatta.
Useissa työehtosopimuksissa määritellään, että työaikajoustoihin käytetään työaikapankkia, jolloin työntekijä voi tehdä eripituisia työpäiviä ja tasoittaa tunnit tietyssä ajassa. Tämä helpottaa elämää työn ja muun elämäntilanteen välillä. Työnantaja puolestaan voi sopia, että kiireiseen aikaan tehdään enemmän töitä ilman kalliita ylityötunteja.
Työaikapankki tuli mukaan vasta uuteen työaikalakiin, mutta sitä on käytetty paljonkin palvelusektorilla ja sesonkiluonteisissa töissä.
Miten itse suhtaudut etätöihin?
Olen tehnyt koronan aikana lähes pelkästään etätöitä, mutta kyllä kaipaan sosiaalista yhteisöä ja työmatkapyöräilyä. Jos covidista päästään, käyn mielelläni parina kolmena päivänä viikossa työpaikalla.
Mitä etätyöskentelyssä tulisi ottaa huomioon?
Työnantajan täytyy voida luottaa siihen, että työntekijä huolehtii työsuorituksesta työskentelypaikasta riippumatta. Korona-aikana on huomattu, että etänä tulee helposti liian pitkiä työpäiviä ja sen kautta kuormittumista. Siksi työnantajan tulee seurata työaikojen toteutumista. Uudessa työaikalaissa etätyö on otettu mukaan työaikojen säätelyyn.
Työnantajan vastuulla on seuranta ja se, että työ tulee tehdyksi työajan rajoissa. Työntekijän tulee miettiä, kykeneekö suoriutumaan etänä vai olisiko parempi tehdä työt työpaikalla.
Emma Tamankag on sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, joka on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista. Sairaanhoitaja Emma Tamankagin vastaanotolla vaihdetaan aluksi kuulumiset ja käydään läpi asiakkaan huolet. – Haluan, että ihminen tuntee olevansa tervetullut. Vasta kun hän luottaa minuun, voimme puhua avoimesti terveydestä, Tamankag sanoo. En tarvitse asiakkaan nimeä
Sukututkija on historian salapoliisi, jonka työkaluina ovat arkistot, rautainen keskittymiskyky ja muisti sekä ripaus onnea. Juha Vuorelan tavallinen työpäivä on täynnä arvoituksia, ja parhaina hetkinä menneisyys herää eloon yllättävällä tavalla. Millainen on sukututkijan tavallinen työpäivä? Siihen kuuluu etsintää erilaisissa arkistoissa, mahdollisesti tutustumista kohteisiin elävässä maailmassa sekä viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Työhön kuuluu olennaisesti myös fundeeraaminen
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
