Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Maalari, työfysioterapeutti ja pörssin työntekijä palautuvat työstä
Kirjoittaja: Laura Kokko kuvat
Kuvaaja: Iiro Immonen, Kalle Kataila
Oman työhyvinvoinnin avaimet löytyvät mielekkäästä työstä ja akkuja lataavasta vapaa-ajasta. Kuormitustekijät ovat erilaisia pörssin työntekijän, maalarin ja fysioterapeutin työssä. Jokainen heistä ehkäisee liiallista kuormitusta ja edistää työhyvinvointia omalla tavallaan.
Dataa omasta hyvinvoinnista
Teemu Mörskyn työkenttä on kiihkeä pörssimaailma. Mörsky työskentelee Nasdaq Helsingissä myyntitiimin avainasiakaspäällikkönä, koordinoi pohjoismaiden osakevälittäjien jäsenhakemusprosesseja sekä toimii paikallisena työsuojeluvaltuutettuna ja työviihtyvyydestä vastaavana.
– Helsingin pörssi tarjoaa näkymän rahoitusmarkkinoihin. Jatkuva muutos alalla tarkoittaa, ettei ole kahta samanlaista päivää.
Itseohjautuvuus, monet eri projektit ja vastuu ovat mieleisiä asioita, mutta samalla ne voivat kuormittaa.
Itseohjautuvuus, monet eri projektit ja vastuu ovat mieleisiä asioita, mutta samalla ne voivat kuormittaa.
– Olen itseni ankarin arvostelija. Haluan aina palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla ja hoitaa työni hyvin. Pitää silti muistaa, että yksi ihminen on vain pieni osa suurta kokonaisuutta. Se voi olla kuormittavaa, että ei voi vastata ihan kokonaan vaikkapa jonkun projektin lopputuloksesta.
Työpäivän tauottaminen, rappusten reippailu ja seisominen auttavat tietotyöläistä. Lisää puhtia työyhteisö saa tempauksista ja lajikokeiluista.
– Meillä oli First beat -sykevälimittaus. Keräsimme dataa omasta hyvinvoinnistamme, arjen kuormittavuudesta, unen laadusta ja palautumisesta. Tästä sai paljon eväitä hyvinvointiin.
– Monipuolinen ja innostava työ auttaa kanavoimaan omaa energiaa, ja siitä riittää rakennuspalikoita vapaa-aikaankin.
Mörsky nollaa päivän lähtemällä töiden jälkeen lenkkipolulle tai sulkapallokentälle.
Ennen maalarilla pehmeni pää, kun maalit olivat tinneri- ja liuotinpohjaisia, eikä käytetty mitään suojaimia, kertoo rakennusmaalari Timo Kuvaja.
Vaihteleva työ on rikkautta
Rakennusmaalari Timo Kuvajan työ saattaa viedä hänet metrotunneliin maan alle tai korkeille telineille katon rajaan. 30 vuoden aikana hän on ehtinyt kokea monet työkohteet.
– Kun maalarin kädenjälki näkyy ja projekti onnistuu, se tuo mielekkyyttä työhön, vaikka ei täällä aina hymy korvissa ollakaan. Pääsen kohteisiin, joissa ei muuten tulisi käytyä. Se on työn rikkaus.
Maalarin työterveyttä haittaavat pöly, niveliä ja lihaksia kurittavat työasennot sekä kemikaalit, joita onneksi on aiempaa vähemmän.
– Ennen maalarilla pehmeni pää, kun maalit olivat tinneri- ja liuotinpohjaisia, eikä käytetty mitään suojaimia. Kemikaalit ja liuottimet ovat huomattavasti vähentyneet, ja nykyajan suojaimet ovat laadukkaita.
Kun maalarin kädenjälki näkyy ja projekti onnistuu, se tuo mielekkyyttä työhön.
Kuvaja on kiitollinen, että on pysynyt terveenä. Hän tietää, että moni joutuu turvautumaan kipulääkkeisiin nivelvaivojen vuoksi. Kuvaja tarkkailee ruokavaliotaan, lenkkeilee ja pyöräilee työmatkat mahdollisuuksien mukaan.
Venyttely pitää vetreänä.
– Polvivaivoja minulla on satunnaisesti, mutta onneksi ne eivät ole vieneet työkykyä tai aiheuttaneet sairauspoissaoloja. Näkisin, että terveys on geeneistä kiinni, mutta siihen voi vaikuttaa myös omilla elintavoilla.
Kuvaja tuulettaa pääkoppaansa soittamalla bändissä. Kitaran tai basson kaulaan tarttuessa työ haihtuu mielestä.
Kun pääsen iltaisin viiden jälkeen kotiin, alkaa oman kehon huoltaminen, kertoo työfysioterapeutti Merja Heinola.
Luonnossa latautuu
Työfysioterapeutti Merja Heinola tukee työkseen monien eri toimialojen ihmisiä voimaan paremmin. Hän pitää laaja-alaisesta työnkuvastaan ja liikkuvasta työstään. Fyysinen puoli ei rasita, ja omalla työpisteellä työterveyshuolto Finlassa ergonomia on viimeisen päälle kunnossa.
– Haasteet ovat erilaiset, kun olen asiakasyrityksessä esimerkiksi tehdasympäristössä. Siellä täytyy huomioida vaadittava suojavarustus, ottaa huomioon liikkuvat työkoneet, sekä olla jatkuvasti valppaana.
Finla on laajentunut Tampereelta pääkaupunkiseudulle muutamien vuosien aikana ja on tuonut samalla Heinolan arkeen uusia haasteita: kun aiemmin työmatka hoitui polkupyörällä tai kävellen, nyt auton mittariin kertyy 80 kilometriä päivässä.
Ajamisen tuntee kyllä kropassaan, ja se on tuonut haasteita omaan hyvinvointiin.
– Ajamisen tuntee kyllä kropassaan, ja se on tuonut haasteita omaan hyvinvointiin. Kun pääsen iltaisin viiden jälkeen kotiin, alkaa oman kehon huoltaminen.
Lihaskuntoharjoittelu pari kertaa viikossa, reippaat tai palauttavat kävelyt luonnon helmassa sekä säännöllinen elämänrytmi pitävät kehon ja mielen tasapainossa.
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
