Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Nokian Renkaat nosti turvallisuustasoaan linjaorganisaation ja jatkuvan parantamisen voimin – turvallisuuspäällikkö Matti Luoto avaa onnistumisen reseptin
Mitä ei nähdä, sitä on vaikea kehittää. Nokian Renkaiden turvallisuuspäällikkö Matti Luoto jakaa viisi konkreettista toimintatapaa, joiden avulla turvallisuus jalkautettiin osaksi arjen jokaista vuoroa – ja varmistettiin, että jokainen palaa työpäivän jälkeen terveenä kotiin.
1. Henkilöstön osallistaminen
Miten ratkaistu? Kaikki otetaan mukaan turvallisuuden kehittämiseen ja kaikille annetaan mahdollisuus vaikuttaa.
Työntekijät ovat parhaita asiantuntijoita, koska he tuntevat oman työnsä ja työympäristönsä sekä siihen liittyvät riskit. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa kannattaa hyödyntää niin riskien arvioinneissa kuin yksittäisiin turvallisuushavaintoihin liittyvissä kehitystoimenpiteissä. Turvallisuuden kehittäminen on yhteistyötä, ja yhteistyöllä päästään parhaisiin lopputuloksiin.
Vaikutus? Kun kaikilla on oikeus ja velvollisuus olla mukana kehittämässä, saamme henkilöstön pohtimaan, kuinka omaa työtä voi kehittää. Tätä kautta saavutamme enemmän havainnointia, laadukkaampaa pohdintaa korjaaviksi toimenpiteiksi ja tyytyväisempää henkilöstöä, joka voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä.
2. Visualisointi
Miten ratkaistu? Osastoilla on nähtävillä tavoitteet, suunnitelmat, toteumat, viimeisimmät poikkeamat, tehdyt muutokset ja niin edelleen. Olemme halunneet välittää tietoa, jotta kaikilla on ymmärrys, mihin suuntaan haluamme kehittyä. Tiedon saattaminen esille on ensimmäinen askel siihen, että asiasta keskustellaan ja pohditaan yhdessä, miten voimme parantaa.
Mitä ei nähdä, sitä on vaikea kehittää. Visualisoinnin avulla turvallisuus tulee näkyväksi.
Vaikutus? Kun työntekijät ovat nähneet tavoitteet, kasvaa halu päästä tavoitteisiin. Kun on halua päästä tavoitteisiin, alkaa kehittäminen ja sitä kautta päästään jatkuvaan parantamiseen.
3. Jatkuva parantaminen
Miten ratkaistu? Kokoonnumme viikoittain kaikkien osastojemme kesken käymään sovittua teemaa läpi. Paikalla on jokaiselta osastolta vähintään yksi henkilö sekä työsuojeluvaltuutetut (yhteensä noin 20 henkilöä. Joko yksi osasto esittelee omaa toimintaansa ennakkotehtävän aiheen tiimoilta tai kaikki kertovat, miten ovat asiassa edenneet ja mitä haasteita löytyy. Yhdessä toisiamme haastaen käymme keskustelua parhaista käytännöistä ja miten voimme asiaa edistää muilla osastoilla.
PDCA (Plan–Do–Check–Act eli Suunnittele–Tee–Tarkista–Toimi) toimii turvallisuuden saralla yhtä hyvin kuin muussakin kehittämisessä. Kun joku ratkaisee haasteen, on siitä hyvä jakaa parhaat käytännöt myös muille. Kaikkien ei tarvitse ratkaista samaa ongelmaa, ja yhdessä tekemisessä on se etu, että lopputulos on parempi.
Vaikutus? Turvallisuustaso on noussut eri mittareilla (esimerkiksi tapaturmataajuus ja ennakoivat turvallisuustoimenpiteet), ja hiljainen tieto saadaan käyttöön. Turvallisuuskulttuuri myös kehittyy, kun siitä tulee yhteinen juttu eikä vain pienen porukan asia.
4. Linjaorganisaation vastuun kantaminen
Miten ratkaistu? Konsernitason tavoitteet on selkeästi jalkautettu organisaation eri tasoille, ja niiden toteutumista seurataan jatkuvasti ja poikkeamiin reagoidaan aktiivisesti. Tuotantojohtajan esimerkki ja sitoutuminen turvallisuuden johtamiseen on kaiken perusta. Kaikilta vaaditaan yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja jokaisen vastuulla on puuttua turvattomaan toimintaan. Turvallisuuden kehittämistä ei siirretä vain turvallisuusorganisaation vastuulle, vaan kehitystyötä tehdään yhteistyössä ja vastuu toimenpiteiden maaliin saattamisesta on aina linjaorganisaatiolla.
Kun linjaorganisaatio ottaa vastuun turvallisuuden kehittämisestä, se kehittää montaa muutakin osa-aluetta. Turvallisuuden johtaminen on kaiken perusta, ja sitä kautta paranee muukin johtaminen. Kun työntekijät osallistuvat havaintojen tekemiseen, toimenpiteiden kehittämiseen, turvavarttien pitämiseen ja riskien arviointeihin, se auttaa se olemaan valppaampana normaalissa arjessa, ja poikkeamatilanteissakin tulee tuumattua ennen toimintaa. Kun vaarat tunnistaa ajoissa, olemassa olevan riskin pystyy hallitsemaan ja välttyy todennäköisemmin tapaturmilta.
Vaikutus? Asiantuntijaorganisaationa turvallisuuden ammattilaiset pystyvät keskittymään enemmän analysointiin ja auttamaan organisaatiota kehittymään entistä turvallisempaan työympäristöön. Esimerkiksi turvallisuusorganisaatio voi kouluttaa ja sparrailla esihenkilöitä siten, että he voivat kouluttaa omaa organisaatiotaan. Vastaavasti tiiminvetäjiä voidaan kouluttaa aiheista, jotka he käyvät keskustellen oman vuoronsa kanssa läpi. Meillä esimerkiksi työntekijät pitävät keskenään turvavartteja ja keskustelevat kuukauden teemasta ja pohtivat, miten he voivat kehittää aihepiiriä omalla osastollaan tai omassa vuorossaan.
5. Systemaattinen analysointi
Miten ratkaistu? Turvallisuustoimintaa analysoidaan jatkuvasti. Joitakin mittareita seuraamme kuukausitasolla, joitakin viikkotasolla ja joitakin jokaisessa vuorossa. Analysointi ei ole vain numeerista, vaan toimintaa pitää analysoida myös laatukriteerein.
Tavoitteisiin voi päästä monella tavalla. Mikäli on esimerkiksi tavoitteena kirjata viisi turvallisuushavaintoa vuodessa, sen tehdä voi kerralla yhden vuoron aikana tammikuussa tai joulukuussa. Tuollainen tapa ei kuitenkaan kehitä turvallisuutta yhtään eteenpäin, vaikka sama määrä havaintoja saataisiinkin aikaan tasaiseen virtaan verrattuna. Havainnointia tulee olla tasaisesti ja spontaanisti, jotta kehittyminen on todellista. Tästä syystä seuraamme tarkasti viikkotasolla sekä vuorotasolla, kuinka turvallisuushavaintoja on kirjattu.
Vaikutus? Numeerisen tavoitteen sijaan saamme nykyisin laadukkaampia turvallisuushavaintoja, joissa on pohdittu tarkasti korjaavia toimenpiteitä tai toteutettu toimenpiteet, ja tietoa halutaan jakaa muille havainnon kautta. Laadukkaamman turvallisuustyön takia koko toimintamme laatu paranee ja sitä kautta myös jokainen meistä pääsee terveenä kotiin.
Netta Lempiäinen tuijottaa keskittyneesti täytettävää eläintä silmästä silmään. Ne ovat kuitenkin akryyliä, ja kuollut eläin on otettu työstettäväksi pakastimesta. Yksityiskohdat ovat silti aidon näköiset. En tee eläinten täyttöä liukuhihnalta, sillä jokainen eläin on minulle yksilö, eläinkonservaattori kertoo. Miten päädyit tähän työhön? Opiskelin yliopistossa biologian maisteriksi. Valmistuttuani kuulin, että Luonnontieteellinen museo haki eläinkonservaattoreja oppisopimuksella. Työ oli
Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on hoitanut uniapneapotilaita vuosikymmeniä. Oma diagnoosi uniapneasta auttaa asettumaan potilaan rinnalle ja luomaan luottamusta. ”Yhä harvempi on ollut samassa työssä koko työuransa ajan, mutta minä olen. Aloitin sairaanhoitajana Kokkolan keskussairaalassa vuonna 1989, samoihin aikoihin, kun uusi sairaus nimeltä uniapnea alkoi tulla terveydenhoidon ammattilaisten tietoon. Parin vuoden päästä pääsin hoitamaan uniapneaa. Noihin aikoihin
Cp-vammaisten on usein vaikeaa työllistyä, edes osa-aikaisesti. Anna Maijala on työskennellyt Olkiluodon ydinvoimalassa kokoaikaisesti jo 17 vuoden ajan. Katselemme Olkiluodon ydinvoimalan punaseinäisiä rakennuksia Vierailukeskuksesta käsin, lahden toiselta puolelta Eurajoella. – Onhan tuo valtava, koko alueen näkee täältä hyvin, Anna Maijala toteaa. – Töissä näen voimalan vain läheltä ja sisältä. Maijala suunnittelee ja toteuttaa ydinvoimalan valvomon
Koneen outoon ääneen puututaan nopeasti. Ihmisen viesti liiasta kuormituksesta ansaitsee saman huomion, sanoo Varman johtaja Pauli Forma. Mitä tapahtuu, kun työntekijä kertoo, ettei enää selviä työmäärästään? Kehottaako esihenkilö sinnittelemään kesälomaan asti vai ryhdytäänkö töitä järjestämään uudelleen? Tällaisessa tilanteessa paljastuu, miten tärkeänä työkykyä pidetään. – Työkyky on kuin kuminauha. Sitä voi venyttää paljonkin, mutta jossain vaiheessa