Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tapaus Ramirent: Miten varhaisen välittämisen toimintamalli toteutuu työpaikalla?
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Juho Kuva
Työkyvyn heikkeneminen voi tuntua väistämättömältä fyysisesti kuormittavalla alalla. Ramirentissä ajatellaan toisin, ja se näkyy henkilöstön hyvinvoinnissa, työkyvyssä ja turvallisuudessa, kertoo henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää.
Kone- ja laitevuokrausyritys Ramirentissä työkykyjohtaminen kuuluu sekä strategiaan että jokapäiväiseen arkeen. Kun henkilöstö voi hyvin ja työ sujuu turvallisesti, vaikutus ulottuu aina asiakkaiden palvelukokemukseen asti.
– Turvallisuus tarkoittaa meille sekä fyysistä että psykologista turvallisuutta. Rakennusalallakin on huolehdittava psyykkisestä hyvinvoinnista, vaikka fyysisen puolen merkitys usein korostuu, sanoo Ramirentin henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää.
Jos esimerkiksi työtavat aiheuttavat kuormitusta, työtä voidaan oppia tekemään toisin.
Hänen mukaansa työturvallisuudella, ennakoinnilla ja työn muokkaamisella voidaan vaikuttaa työkykyyn paljon. Yksi tärkeä keino on osaamisen kehittäminen.
– Jos esimerkiksi työtavat aiheuttavat kuormitusta, työtä voidaan oppia tekemään toisin, Luodonpää sanoo.
Ongelmat otettava puheeksi työpaikalla ennen niiden kärjistymistä
Ramirentissä toteutetaan varhaisen välittämisen mallia. Sen mukaisesti keskustelu pyritään avaamaan jo ennen, kuin ongelmat kärjistyvät. Sairauspoissaoloille on hälytysrajat, mutta niiden täyttymistä ei tarvitse odottaa.
– Työntekijän lisäksi myös esihenkilö tai kollega voi aloittaa keskustelun huomaamistaan ongelmista. Mitä aiemmin keskustelu käydään, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on parantaa työtekijän tilannetta, Luodonpää toteaa.
Huolta aiheuttavia merkkejä on monenlaisia: Aktiivisena tunnettu työntekijä vetäytyy omiin oloihinsa. Hän myöhästelee, välttelee tehtäviä tai ärtyy asioista, joihin ennen suhtautui rauhallisesti.
– Tällaiset muutokset kannattaa ottaa puheeksi. Kun esihenkilö tuntee tiiminsä, hän huomaa haasteita helpommin ja voi kysyä, miten työntekijällä menee. Se ei ole valvontaa, vaan välittämistä, Luodonpää sanoo.
Luottamus ei synny puheista, vaan teot puhuvat puolestaan.
Luottamuksen rakentaminen kuuluu Ramirentin johtamisperiaatteisiin, mutta Luodonpää korostaa arjen tekoja.
– Luottamus ei synny puheista, vaan teot puhuvat puolestaan. Ihmiset arvioivat työnantajaa sen perusteella, miten heitä kohdellaan silloin, kun on ongelmia.
Tavoitteena on selvittää yhdessä, mikä työntekijää kuormittaa ja millainen tuki auttaisi. Voisiko työtä järjestellä toisin tai työtapaa muuttaa? Tarvittaessa ratkaisua etsitään työterveyshuollon kanssa.
Esihenkilöille tukea työkykyjohtamiseen valmennuksilla
Ramirent Finlandissa on noin 500 työntekijää 50 toimipisteessä. Esihenkilöitä on yli sata, ja heidän vastuullaan on pitkälti toimipisteiden arjen haasteiden huomioiminen ja selvittäminen.
Esihenkilöitä tuetaan työkykyjohtamisessa koulutuksin ja valmennuksin. Vuonna 2025 käyttöön otetun työkykyjohtamisen järjestelmän yhteydessä esihenkilöitä valmennettiin varhaisen välittämisen malliin ja siihen, milloin työterveyshuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä.
Korostamme, että HR:ään voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.
Kaikkien esihenkilöiden arkeen työkykyhaasteita ei välttämättä osu usein tai lainkaan, mutta apua pitää löytyä tarvittaessa.
– Korostamme, että HR:ään voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Tukea saa myös omalta esihenkilöltä ja työsuojeluvaltuutetulta. Autamme ja ohjaamme oikeaan paikkaan, Luodonpää sanoo.
Ympäri maata hajautetussa organisaatiossa yhteyttä pidetään monesti etänä, mutta tärkeää on, että johto myös vierailee eri toimipisteissä. Matala organisaatio tarkoittaa, että kuka tahansa voi keskustella kenen kanssa tahansa.
– Rovaniemeltä voi ottaa Helsingin pääkonttoriin yhteyttä yhtä lailla kuin lähemmistäkin toimipisteistä, Luodonpää kannustaa.
Työkykyä rakennetaan arjen teoissa ja kohtaamisissa – tulokset kertovat pitkäjänteisestä työstä
Ramirent seuraa joka toinen vuosi omalla henkilöstökyselyllään johtamista, työhyvinvointia ja psykologista turvallisuutta.
Myös omistajayhtiö Loxam tekee joka toinen vuosi kansainvälisen kyselyn, joka painottuu työnantajamielikuvaan. Vastausprosentit ovat olleet melko korkeat ja tulokset myönteisiä.
Myös muut mittarit kertovat työn tuloksista. Sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrät ovat toimialan alhaisimpia, ja Ramirent on saavuttanut alimman mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokan.
Luodonpää muistuttaa, että tärkeintä on vaikuttaa ennen kuin ongelmat näkyvät poissaoloina.
– Työkykyä ei rakenneta silloin, kun ongelmat jo näkyvät. Se rakennetaan arjen teoissa, kohtaamisissa ja siinä, että ihmisistä välitetään ajoissa.
Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on hoitanut uniapneapotilaita vuosikymmeniä. Oma diagnoosi uniapneasta auttaa asettumaan potilaan rinnalle ja luomaan luottamusta. ”Yhä harvempi on ollut samassa työssä koko työuransa ajan, mutta minä olen. Aloitin sairaanhoitajana Kokkolan keskussairaalassa vuonna 1989, samoihin aikoihin, kun uusi sairaus nimeltä uniapnea alkoi tulla terveydenhoidon ammattilaisten tietoon. Parin vuoden päästä pääsin hoitamaan uniapneaa. Noihin aikoihin
Koneen outoon ääneen puututaan nopeasti. Ihmisen viesti liiasta kuormituksesta ansaitsee saman huomion, sanoo Varman johtaja Pauli Forma. Mitä tapahtuu, kun työntekijä kertoo, ettei enää selviä työmäärästään? Kehottaako esihenkilö sinnittelemään kesälomaan asti vai ryhdytäänkö töitä järjestämään uudelleen? Tällaisessa tilanteessa paljastuu, miten tärkeänä työkykyä pidetään. – Työkyky on kuin kuminauha. Sitä voi venyttää paljonkin, mutta jossain vaiheessa
Työkyvyn ylläpitoon tarvitaan työn sujuvuutta, palautumisen mahdollisuuksia ja yhteistä vastuunkantoa. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa korostaa myös halua tehdä työtä. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteet kannattaa saavuttaa kestävällä tavalla, joka säilyttää mahdollisuuden onnistua myös tulevaisuudessa. Siksi huomio kuuluu sekä työntekijän voimavaroihin että työn tekemisen ehtoihin. – Käytän työkyky–työhalu-sanaparia, eli miten tuetaan ihmisen kykyä tehdä työtä niin, että myös halu
Netta Lempiäinen tuijottaa keskittyneesti täytettävää eläintä silmästä silmään. Ne ovat kuitenkin akryyliä, ja kuollut eläin on otettu työstettäväksi pakastimesta. Yksityiskohdat ovat silti aidon näköiset. En tee eläinten täyttöä liukuhihnalta, sillä jokainen eläin on minulle yksilö, eläinkonservaattori kertoo. Miten päädyit tähän työhön? Opiskelin yliopistossa biologian maisteriksi. Valmistuttuani kuulin, että Luonnontieteellinen museo haki eläinkonservaattoreja oppisopimuksella. Työ oli