Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pauli Forma: Työkyky joustaa, mutta ei loputtomiin
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Juho Kuva
Koneen outoon ääneen puututaan nopeasti. Ihmisen viesti liiasta kuormituksesta ansaitsee saman huomion, sanoo Varman johtaja Pauli Forma.
Mitä tapahtuu, kun työntekijä kertoo, ettei enää selviä työmäärästään? Kehottaako esihenkilö sinnittelemään kesälomaan asti vai ryhdytäänkö töitä järjestämään uudelleen?
Tällaisessa tilanteessa paljastuu, miten tärkeänä työkykyä pidetään.
– Työkyky on kuin kuminauha. Sitä voi venyttää paljonkin, mutta jossain vaiheessa se voi katketa. Katkeamispistettä ei välttämättä tiedä esihenkilö tai työntekijä itsekään, pohtii Varman työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma.
Työkykyä on se, että ihmisen voimavarat ja työn vaatimukset ovat tasapainossa.
Työkyvystä puhuttaessa keskitytään usein terveyteen ja sairauspoissaoloihin. Forma määrittelee sen laajemmin.
– Työkykyä on se, että ihmisen voimavarat ja työn vaatimukset ovat tasapainossa.
Voimavaroihin kuuluvat fyysinen ja psyykkinen terveys, jaksaminen ja palautuminen. Työssä tarvitaan myös sujuvaa yhteistyötä, ajantasaista osaamista ja motivaatiota.
Yhteinen vastuu työkyvystä
Työkyvyn ongelmat näkyvät usein ennen kuin sairauspoissaoloja alkaa tulla: Ylityöt lisääntyvät, työn laatu heikkenee tai aikataulut pettävät. Ilmapiiri voi kiristyä, henkilöstön vaihtuvuus kasvaa ja asiakaskokemus huonontua.
– Tällaiseen kielteiseen värinään pitäisi tarttua, eikä jäädä katsomaan, meneekö tilanne itsestään ohi, Forma neuvoo.
Työkykyjohtamisella kannattaa tavoitella työn sujuvuutta. Se tarkoittaa selkeitä tehtäviä, kohtuullista työmäärää sekä riittävästi aikaa ja osaamista työn suorittamiseen.
– Merkitystä on silläkin, tuntuuko työ omien arvojen kannalta mielekkäältä ja kokeeko ihminen kuuluvansa työyhteisöön, Forma mainitsee.
Yksilön vastuusta puhutaan liian vähän.
Työntekijän elämä työn ulkopuolella vaikuttaa jaksamiseen. Riittävä uni, liikunta ja palautuminen pohjustavat työkykyä.
– Yksilön vastuusta puhutaan liian vähän. Omaa työkykyä voi johtaa tunnistamalla kuormituksen merkkejä ja kertomalla niistä esihenkilölle ajoissa tai säätämällä itse työn tekemistä sekä palautumista mahdollisuuksien rajoissa.
Vastuu on Forman mukaan koko työyhteisöllä johdosta ruohonjuuritasolle: Johto vastaa tavoitteista ja yrityskulttuurista, esihenkilöt tukevat työkykyä arjessa ja jokainen työntekijä huolehtii omalta osaltaan työkyvystään ja ottaa mahdolliset huolet puheeksi.
– Lisäksi myös työterveyshuolto ja työeläkevakuutusyhtiö tarjoavat asiantuntemustaan ja tukea tarpeen mukaan, Forma täydentää.
Liian kovat tavoitteet vs. henkilöstön työkyky
Sairauspoissaolotilastojen lisäksi tarvitaan tietoa nykytilanteesta: miltä työmäärä tuntuu, ehtiikö palautua, sujuuko työ ja riittääkö osaaminen? Tiimin keskustelu voi olla yhtä tärkeä kuin henkilöstökyselyn tulos.
Havainnoista on hyötyä vain, jos ne johtavat päätöksiin. Kuormituksesta kertominen turhauttaa, jos mikään ei muutu. Ennakointia tarvitaan myös uusia hankkeita suunniteltaessa.
– Kun yritys asettaa tavoitteita tai käynnistää muutoksen, sen pitäisi arvioida vaikutukset työmäärään, työkykyyn ja osaamistarpeisiin. Tarvitaanko lisää tekijöitä, pidempi aikataulu tai uudenlaista osaamista?
Jos ihmiset eivät enää pärjää, se näkyy lopulta myös yrityksen tuloksessa.
Kuormituksen esiin tuominen edellyttää, että työntekijä uskaltaa kertoa tilanteestaan ilman pelkoa leimautumisesta vaikkapa hankalaksi. Psykologinen turvallisuus syntyy johdon ja esihenkilöiden esimerkistä: pomot kuuntelevat, puhuvat omastakin palautumisestaan ja ratkaisevat työntekijöiden ongelmia.
Joskus on myös puututtava itse tavoitteeseen. Forma kertoo yrityksestä, jossa tulostavoitteet ajoivat ihmiset työskentelemään liian kovaa. Tavoitteita laskettiin, ja henkilöstön vointi koheni.
– Fiksu johto tunnistaa tällaisen riskin ja tasapainottaa tavoitteita. Jos ihmiset eivät enää pärjää, se näkyy lopulta myös yrityksen tuloksessa.
Työkyvyn heikentyessä tuottavuus voi laskea. Sairauspoissaolon aikana työt saattavat kasaantua muille, jolloin kuormitus leviää tiimissä.
Muuttuva työ vaatii mahdollisuuden oppia
Työkykyä haastavat tulevaisuudessa teknologian nopea kehitys, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos. Kuumuus tai sään ääri-ilmiöt voivat lisätä työn kuormitusta, ja uudet työvälineet tai esimerkiksi materiaalivaatimukset muuttavat työn sisältöä.
Tehokkuuden ohella on arvioitava vaikutuksia työn hallintaan ja mielekkyyteen.
– Projektin aikataulua voidaan muuttaa, työhön hankkia sopivampi väline, tehtäviä jakaa toisin tai etätyötä lisätä määräajaksi. Jos nykyinen tehtävä ei enää sovi työntekijän tilanteeseen, voidaan selvittää mahdollisuutta vaihtaa tehtävää.
Muutoksessa yrityksen kannattaa ennakoida, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, ja antaa ihmisille mahdollisuus kouluttautua lisää ja oppia työssään.
– Työntekijältä tarvitaan osaamisen päivittämistä ja valmiutta muuttaa suuntaa työuralla, jotka ovat yhä useammin monihuippuisia. Joskus pitää vaihtaa työpaikkaa tai jopa ammattia, Forma toteaa.
Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on hoitanut uniapneapotilaita vuosikymmeniä. Oma diagnoosi uniapneasta auttaa asettumaan potilaan rinnalle ja luomaan luottamusta. ”Yhä harvempi on ollut samassa työssä koko työuransa ajan, mutta minä olen. Aloitin sairaanhoitajana Kokkolan keskussairaalassa vuonna 1989, samoihin aikoihin, kun uusi sairaus nimeltä uniapnea alkoi tulla terveydenhoidon ammattilaisten tietoon. Parin vuoden päästä pääsin hoitamaan uniapneaa. Noihin aikoihin
Työkyvyn heikkeneminen voi tuntua väistämättömältä fyysisesti kuormittavalla alalla. Ramirentissä ajatellaan toisin, ja se näkyy henkilöstön hyvinvoinnissa, työkyvyssä ja turvallisuudessa, kertoo henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää. Kone- ja laitevuokrausyritys Ramirentissä työkykyjohtaminen kuuluu sekä strategiaan että jokapäiväiseen arkeen. Kun henkilöstö voi hyvin ja työ sujuu turvallisesti, vaikutus ulottuu aina asiakkaiden palvelukokemukseen asti. – Turvallisuus tarkoittaa meille sekä fyysistä että
Työkyvyn ylläpitoon tarvitaan työn sujuvuutta, palautumisen mahdollisuuksia ja yhteistä vastuunkantoa. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa korostaa myös halua tehdä työtä. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteet kannattaa saavuttaa kestävällä tavalla, joka säilyttää mahdollisuuden onnistua myös tulevaisuudessa. Siksi huomio kuuluu sekä työntekijän voimavaroihin että työn tekemisen ehtoihin. – Käytän työkyky–työhalu-sanaparia, eli miten tuetaan ihmisen kykyä tehdä työtä niin, että myös halu
Netta Lempiäinen tuijottaa keskittyneesti täytettävää eläintä silmästä silmään. Ne ovat kuitenkin akryyliä, ja kuollut eläin on otettu työstettäväksi pakastimesta. Yksityiskohdat ovat silti aidon näköiset. En tee eläinten täyttöä liukuhihnalta, sillä jokainen eläin on minulle yksilö, eläinkonservaattori kertoo. Miten päädyit tähän työhön? Opiskelin yliopistossa biologian maisteriksi. Valmistuttuani kuulin, että Luonnontieteellinen museo haki eläinkonservaattoreja oppisopimuksella. Työ oli