Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Sairaanhoitaja Emma Tamankag: ”Uudessa kotimaassa tarvitaan uusia terveystapoja”
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Jirina Alanko
Emma Tamankag on sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, joka on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista.
Sairaanhoitaja Emma Tamankagin vastaanotolla vaihdetaan aluksi kuulumiset ja käydään läpi asiakkaan huolet.
– Haluan, että ihminen tuntee olevansa tervetullut. Vasta kun hän luottaa minuun, voimme puhua avoimesti terveydestä, Tamankag sanoo.
En tarvitse asiakkaan nimeä enkä henkilötunnusta. Minulle tärkeintä on hänen terveytensä.
Sitten Tamankag mittaa asiakkaan pituuden ja tekee kehonkoostumusmittauksen. Seuraavaksi vuorossa ovat verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin mittaukset. Tulokset kirjataan lomakkeeseen, jossa niitä voi verrata tavoitetasoihin.
– En tarvitse asiakkaan nimeä enkä henkilötunnusta. Minulle tärkeintä on hänen terveytensä, Tamankag kertoo.
Jos asiakkaan kolesteroli on koholla, Tamankag näyttää tietokoneelta kuvia siitä, mitä korkea kolesteroli tekee verisuonille. Luuston terveydestä keskusteltaessa hän puolestaan selittää D-vitamiinin, K2-vitamiinin ja kalsiumin merkitystä arkisten vertausten avulla.
– Käytän paljon kuvia ja tarinoita. Kun ihminen ymmärtää, miksi jotain tapahtuu, hän muistaa sen ja motivoituu hoitamaan itseään.
Rohkaisua jatkotutkimuksiin
Tamankag on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista.
Järjestön toimintaan kuuluu maksuton terveysneuvonta Itäkeskuksessa, jossa käy asiakkaita eri maailman kolkilta. Suurin osa löytää palvelun tuttavien suositusten kautta.
Jos mittauksissa löytyy jotakin huolestuttavaa, kehotan asiakasta varaamaan ajan terveyskeskuksesta.
Diagnooseja Tamankag ei tee. Jos mittauksissa löytyy jotakin huolestuttavaa, hän kehottaa asiakastaan varaamaan ajan terveyskeskuksesta. Moni kuitenkin epäröi hakeutua tutkimuksiin, sillä omat kokemukset tai pelko väärinymmärretyksi tulemisesta arveluttavat.
– Rohkaisen ihmisiä menemään terveyskeskuksen sairaanhoitajan luokse antamani mittauslomake kourassa ja sanomaan, että minuun voi ottaa yhteyttä. Se on selvästi madaltanut kynnystä lähteä terveydenhuollon piiriin, Tamankag pohtii.
Moni asiakas on palannut myöhemmin kertomaan tyytyväisenä, että tutkimukset etenivät ja hoito käynnistyi.
– Eräs nainen sanoi minulle, että ensimmäistä kertaa hänestä tuntui, että hänen huolensa otettiin tosissaan. Sellaiset hetket muistuttavat, miksi tätä työtä kannattaa tehdä.
Elintärkeä D-vitamiini
Tamankag muutti Suomeen 27 vuotta sitten keskellä kylmintä talvea. Hän etsi turvallisempaa paikkaa ja vakaampaa tulevaisuutta kuin mitä kotimaa Kamerunissa olisi ollut tarjolla.
Muutto toi mukanaan yllätyksiä, jotka alkoivat nakertaa Tamankagin terveyttä. Kotimaassa arkiliikunta kuului luonnollisesti jokapäiväiseen elämään, aurinkoa riitti ympäri vuoden ja ruokailutottumukset olivat erilaiset. Suomessa liikunta väheni, aurinko pysyi piilossa ja ruokavalio muuttui – esimerkiksi jäätelöä oli rajattomasti tarjolla.
– En ymmärtänyt, kuinka paljon uusi ympäristö muuttaa myös kehon tarpeita. Vuosien kuluessa minulle ilmaantui voimakkaita särkyjä eri puolille kehoa, Tamankag muistelee.
Kokemus sai Tamankagin perehtymään D-vitamiiniasioihin perusteellisesti.
Lopulta kipu oli niin kova, että Tamankag vietiin ambulanssilla sairaalaan. Syytä etsittiin pitkään, kunnes eräs lääkäri oivalsi, että oireiden syy voisi olla D-vitamiinin puute.
– Tumma iho tarvitsee Suomen oloissa enemmän D-vitamiinia kuin vaalea iho. Siksi osa ihmisistä tarvitsee yleisiä suosituksia suuremman D-vitamiiniannoksen, hän sanoo.
Kokemus sai Tamankagin perehtymään D-vitamiiniasioihin perusteellisesti. Ihmisten terveys kiinnosti häntä laajemminkin, sillä hän opiskeli Suomessa sairaanhoitajaksi.
Kolme työtä, yksi päämäärä
Järjestötyö on vain yksi osa Tamankagin arkea. Lisäksi hän opettaa Laurea-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaopiskelijoita ja tekee Helsingin yliopistossa väitöstutkimusta länsiafrikkalaisten maahanmuuttajaäitien terveydestä.
Asiakastyö, opettaminen ja tutkimus täydentävät toisiaan. Opetuksessaan hän hyödyntää myös omia kokemuksiaan.
– Opin itse monta asiaa vaikeimman kautta. Nyt voin auttaa muita välttämään samat sudenkuopat ja samalla antaa jotain takaisin yhteiskunnalle.
Tamankag uskoo, että kun ihminen ymmärtää paremmin omaa terveyttään, hakeutuu ajoissa hoitoon ja saa tarvitsemansa avun, sekä yksilö että yhteiskunta hyötyvät.
– Jos onnistun auttamaan edes yhtä ihmistä välttämään ne vaikeudet, jotka itse kävin läpi, koen tehneeni jotain merkityksellistä.
Lapsuus 4 000 asukkaan Sulkavalla, opiskeluvuodet 3 000 000 asukkaan Houstonissa ja työura New Yorkissa, jonka metropolialueella asuu lähes 20 000 000 ihmistä. Lasse Savola on opettanut matematiikkaa Manhattanilla jo melkein 30 vuoden ajan. Se aamu alkoi arkisesti, kuin mikä tahansa päivä 28-vuotiaan newyorkilaisen matematiikan yliopistoprofessori Lasse Savolan elämässä. Työmatka täpötäydessä ruuhkametrossa ja kävellen keskustan
Sukututkija on historian salapoliisi, jonka työkaluina ovat arkistot, rautainen keskittymiskyky ja muisti sekä ripaus onnea. Tavallinen työpäivä on täynnä arvoituksia, ja parhaina hetkinä menneisyys herää eloon yllättävällä tavalla. Millainen on sukututkijan tavallinen työpäivä? Siihen kuuluu etsintää erilaisissa arkistoissa, mahdollisesti tutustumista kohteisiin elävässä maailmassa sekä viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Työhön kuuluu olennaisesti myös fundeeraaminen eli miettiminen:
Turvallinen työyhteisö rakentuu hyvästä ergonomiasta, selkeistä säännöistä ja avoimesta ilmapiiristä. McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Päivittäisen turvallisuustyön perusta on järjestelmällinen ja
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on