
Minni Miettinen suunnittelee tulevaisuuden tapoja tehdä töitä
Korona-aika ja digimurros ovat mullistaneet työnteon. Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään itselleen sopivimmat tavat tehdä töitä.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Loma Balilla mullisti Toni Kallungin elämän yksitoista vuotta sitten. Hän löysi Balilta elämänsä naisen ja muutti saarelle pyörittämään matkatoimistoa.
Sovittu tapaaminen alkoi kaksi tuntia sitten, eikä ketään näy vieläkään missään. Jos Balilla työskentely on jotain Toni Kallungille opettanut, niin kärsivällisyyttä. Aikatauluista kiinnipitäminen ei kuulu balilaisten vahvuuksiin.
– Täällä asiat eivät ole ihan päivän päälle. Tapaamisista ollaan myöhässä helposti tunteja, joskus päiviäkin.
Toni on asunut surffiaalloista ja paratiisirannoista tunnetulla saarella yhdeksän vuotta. Yhtä kauan hän on pyörittänyt I Love Bali -nimisen matkatoimiston Suomi-osastoa.
Balille Tonin johdatti sattuma – ja lopulta rakkaus.
Toni oli suuntaamassa saarelle vuonna 2010 ystävänsä kanssa. Tämä joutui kuitenkin perumaan reissun yllättäen vähän ennen lähtöä, joten Toni lähti matkaan yksin.
– En löytänyt aluksi juurikaan tietoa siitä, mitä saarella voisi tehdä. Sitten löysin netistä I Love Balin ja päädyin kyselemään sieltä vinkkejä, vaikka matkatoimisto olikin keskittynyt palvelemaan lähinnä korealaisia turisteja.
Vinkkejä antoi Balille Etelä-Koreasta muuttanut Sora Yang, jonka Toni tapasi saarelle matkustaessaan. Loman loppupuolella Toni päätti viedä Soran kiitoksena ravintolaillalliselle.
Siitä alkoi parin rakkaustarina, joka vei ensin Suomeen.
– Tein itse töitä elektroniikka-alalla koneistajana, ja Sorakin sai Suomesta hommia.
I Love Bali alkoi kuitenkin pian houkutella pariskuntaa takaisin saarelle. Yrityksen toiveissa oli laajentaa toimintaa Eurooppaan, eritoten Pohjoismaihin.
– Elämä oli Suomessa mallillaan, mutta tarjous oli niin houkutteleva, että meidän oli pakko tarttua siihen.
Yhdeksän vuotta työelämää Balin malliin on opettanut Tonille paljon. Kaikkea tekemistä leimaa rentous, hyvässä ja pahassa. Aikatauluista lipsumiseen on ollut totuttelemista, mutta toisaalta monessa asiassa ollaan valmiita joustamaan.
– Vaikka esimerkiksi retkien sopimuksissa lukee, ettei peruutus ole mahdollista sairastapauksessakaan, ovat useimmat järjestäjät olleet valmiita sopimaan uuden aikataulun tai jopa palauttamaan rahat.
Rentouden omaksuminen osaksi omaa tekemistä on Tonin mielestä pelkästään positiivinen asia. Varsinaisia työaikoja ei ole, vaan työ limittyy osaksi muuta elämää. Stressiä ei ole yhtä paljon.
– Tämä tapa tehdä töitä sopii minulle. Suomessa elin viikonlopuille, täällä en edes tiedä, mikä viikonpäivä on menossa.
Arki paratiisissa eroaa kuitenkin suuresti siitä, mitä turistit saarella kokevat.
– Asun parin sadan metrin päässä merestä, mutta en edes muista, milloin olen viimeksi käynyt siellä uimassa. Päivät menevät kotona ja töitä tehdessä, kuten missä tahansa.
Tonin tyypillinen työpäivä koostuu sähköposteihin vastaamisesta ja asiakkaiden tapaamisista.
– Työni on varmistaa, että kaikki sujuu ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.
I Love Bali järjestää asiakkailleen lentokenttäkuljetuksia, majoitusta, ajanvietettä ja reissuja. Suurin osa asiakkaista tulee Suomesta, mutta joukkoon mahtuu myös muita eurooppalaisia.
Alussa Tonin tehtävänä oli löytää matkatoimistolle luotettavia paikallisia yhteistyökumppaneita. Se oli haastava ja aikaa vievä prosessi. Toni joutui usein vastaamaan vihaisten asiakkaiden puheluihin, kun esimerkiksi sovittu venekyydin nouto oli jättänyt saapumatta. Kun asiasta antoi palautetta, selitykset olivat monenkirjavia.
– Muistan erään kerran, kun työntekijä jätti tulematta töihin siksi, että ulkona satoi vettä.
Korona on laittanut Balin matkailubisneksen kokonaan jäihin yli vuodeksi.
Toni ja Sora ovat selvinneet säästöjensä turvin, mutta toimeentulon varmistamiseksi Toni matkusti kesällä muutamaksi kuukaudeksi Suomeen töihin. Sora jäi Balille pyörittämään kissakahvilaa, jonka pariskunta perusti matkatoimistobisneksen oheen puolitoista vuotta sitten.
– Vähän pelottaa, sopeudunko enää kasista neljään -arkeen, Toni sanoo ja naurahtaa.
– Ehkä saavun töihin joka aamu pari tuntia myöhässä tai jätän sateen takia kokonaan väliin.
1.Työlupa pitää uusia joka vuosi. Varaa mutkikkaaseen prosessiin hyvin aikaa ja palkkaa tarvittaessa hommaan erikoistunut agentti.
2. Verotus on huomattavasti kevyempää kuin Suomessa, mutta vastapainona koulutus ja terveyspalvelut maksavat.
3. Yrityksen perustaminen on suhteellisen helppoa, mutta ei halpaa, kun sen perustaa ulkomaalaisen nimiin.
4. Paikallisia seremonioita on paljon ja niihin osallistuminen on paikallisille suotavaa. Siksi vapaa- ja pyhäpäiviä kertyy vuoden aikana paljon.
5. Liikenne tuntuu ainakin alkuun kaoottiselta, mutta ajan kuluessa se muodostuu hallituksi kaaokseksi. Vakuutuksia ei juurikaan tunneta, joten peltikolareita on erittäin harvassa. Ulkomaalainen on yleensä syyllinen kolariin, vaikka tilanne olisi mikä.
Toni Kallunki, matkailuyrittäjä
Kotoisin: Rovaniemeltä
Koulutus: Teknikko
Työ: Hoitaa I Love Bali -matkatoimiston Suomi-osastoa ja kissakahvilaa
Asuinpaikka: Vuodesta 2012 Balilla, Sanurin alueella
Perhe: Perheeseen kuuluvat vaimo Sora Yangin lisäksi kolme koiraa ja neljä kissaa
Harrastaa: kuntosalia, futsalia, lenkkeilyä ja elokuvien katsomista
Korona-aika ja digimurros ovat mullistaneet työnteon. Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään itselleen sopivimmat tavat tehdä töitä.
Lena Donofrio asuu paratiisisaarella keskellä valtamerta. Ennen muuttoa Guamiin hän teki pitkän uran Yhdysvalloissa ensihoitajana ja ensihoidon opettajana.
Kun koronaepidemia ravisteli Suomea maaliskuussa 2020, työelämä muuttui kertaheitolla. Etätyöstä tuli arkipäivää miljoonille, mutta kaikki eivät voineet jäädä kotiin. Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu ovat esimerkkejä organisaatioista, jotka kehittivät uusia toimintatapoja selviytyäkseen kriisistä – ja monet muutoksista jäivät pysyviksi.
Tampereen kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Leena Huhtala tietää, että harva antaa kiitosta, mutta kritiikkiä tulee usein. Seitsemän vuoden kokemus opettaa, että joukkoliikenne herättää tunteita, ja suurten linjojen suunnittelu vaatii kärsivällisyyttä sekä kompromisseja. Työ on pitkälti palautteen kuuntelemista ja tasapainottelua budjetin ja asukkaiden toiveiden välillä.
Kommentit (1)
Hyvä Toni. Mukava juttu