Julkaisut

• 27.02.2019

Arvostelma: Viivyttelyn parempi puoli

Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen & Katri Rauanjoki, Karisto 2018

Työelämässä ei juuri arvosteta asioiden lykkäämistä vaan ajatellaan, että parasta on aina suorittaa nopeasti ja heti.

Tuore Kotvimisen vallankumous kyseenalaistaa tämän uskomuksen ja esittää, että hötkyilemällä ei päästä tehokkaimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Väite perustellaan vakuuttavasti.

Kirjassa lykkääminen ja viivyttely jaetaan kahtia: puhutaan toisaalta kotvimisesta, positiivisesta asioiden tekemisestä juuri oikeaan aikaan ja riittävän ajan varaamisesta kullekin tekemiselle, toisaalta vääjäämisestä, eli haitallisesta viivyttelystä, joka kuormittaa itseä ja muita.

Kirjan hieno kantava ajatus on, että positiivisen joutokäynnin tunnistaminen ja nimeäminen kotvimiseksi voi parantaa elämänlaatua. Kyse ei ole laiskuudesta: kun tunnustaa, että kotviminen on välttämätöntä, sille voi varata aikaa eikä siitä tarvitse syyllistyä.

Kirjoittajat yhdistävät kiinnostavalla tavalla niin historiaa, sosiologiaa kuin aivan tuoreinta aivotutkimusta. He ovat löytäneet monipuolisia perusteluja kotvimisen puolesta: se on aina ollut osa pitkiä prosesseja, ja kyseessä on usein siirtymäriitti ja valmistautumisen tärkeä vaihe. Aivotutkimuskin tukee kotvimista: kotviessa ja joutokäynnillä aivojen aktiivisuus on erilaista kuin keskittyessä, mutta ei vähäisempää. Mielen harhailu kotviessa yhdistyy myös intuitioon ja päätöksen­tekokykyyn.

Kirjassa keskitytään paljon etenkin luovan työn näkökulmaan. Kotviminen on tutkimustenkin mukaan tärkeä osa luovaa työtä, esimerkiksi romaanin kirjoittamista, ja pitkiä prosesseja, kuten tutkimuksen tekoa ja oppimista. Tehtävien kotvimiselle pitäisi voida varata riittävästi aikaa kaikenlaisissa työyhteisöissä, myös toimistotyössä. Joutokäynti kun ottaa kirjoittajien mukaan tilansa usein joka tapauksessa: jos ei kotvi, mieli varastaa helpommin aikaa vääjäämiselle. Tämä on helppo uskoa.

Vääjäämistä ja sen erottamista kotvimisesta käsiteltiin teoksessa melko vähän. Näkökulma on rajattu tarkoituksella positiiviseen kotvimiseen: teoksesta ei kirjoittajien mukaan haluttu rakentaa self help -opasta. Tällä rajauksella teos herättelikin paljon ajatuksia – ehkä se auttaa katsomaan omaakin kotvimista jatkossa armollisemmin.

Lue kirjasta lisää kustantajan verkkosivuilta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.