kolumni

22.11.2022

Työyhteisöviestintä näkyy myös työpaikan ulkopuolelle

Työyhteisöviestinnästä käytettiin aiemmin termiä sisäinen viestintä vastakohtana ulkoiselle viestinnälle. Työyhteisöviestintä on aina vuorovaikutusta, jossa kommunikoidaan toisten kanssa joko kasvotusten tai nykyisin yhä useammin digitaalisen teknologian välityksellä. Tavoitteena on saada organisaatiossa kaikki tietoisiksi jostain asiasta ja lisäksi ymmärtämään se. Tämä edellyttää keskustelua, kuuntelua, kysymyksiä ja niihin vastausten etsimistä – yhdessä. Viestintä lisää yhteisöllisyyttä työpaikalla, mikä taas edistää hyvinvointia ja sitouttaa yksilöt organisaatioon. Myös tuottavuus kasvaa.

Kriisiviestinnän kautta asian hahmottaa ehkä parhaiten.

Työyhteisöviestintä on osa organisaation viestintää. On riskialtista ymmärtää se irralliseksi toiminnoksi työpaikan muusta viestinnästä. Kriisiviestinnän kautta asian hahmottaa ehkä parhaiten. Kriisin kohdatessa työpaikkaa tilanne kommunikoidaan ensin oman henkilöstön, sen jälkeen sidosryhmien ja lopuksi ns. ulkopuolisten tahojen kanssa. Ja kuka tunnustaa, ettei ole koskaan vahingossa lähettänyt omalle työyhteisölle tarkoitettua sähköposti- tai Whatsapp-viestiä talon ulkopuoliselle henkilölle, toiseen yritykseen tai yhteystiedoissa olevalle tuttavalleen. Työyhteisöviestintä kannattaakin toteuttaa ikään kuin se olisi ulkoista viestintää. Silloin oman työnantajan maine säilyy myös vahinkolaukauksissa paremmin.

On jo arkijärjellä selvää, että tieto ei välttämättä tavoita kaikkia, ellei yhdessä sovita, mitä kanavaa käytetään missäkin tilanteessa.

Outlook, Zoom, Teams, Whatsapp, Twitter, Linkedin, Facebook, Instagram, Youtube ja puhelin. Luettelossa on kymmenen yleisesti käytettyä viestintäkeinoa tai -kanavaa. Lähes 95 % suomalaisista yrityksistä työllistää korkeintaan yhdeksän henkilöä. Niissä työskentelee Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilaston mukaan noin 370 000 työntekijää. Heillä on käytössään siis enemmän viestintäkanavia kuin henkilöstöä. On jo arkijärjellä selvää, että tieto ei välttämättä tavoita kaikkia, ellei yhdessä sovita, mitä kanavaa käytetään missäkin tilanteessa.

Vuoden 2022 viimeisestä Telmasta saat perspektiiviä myös työyhteisöviestinnän historiaan tutustumalla entisaikojen viestintäkanavaan, tsuppariin. Toivotan kaikille hyödyllisiä lukuhetkiä Telman parissa ja turvallista loppuvuotta!

 

Kenneth Johansson

Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.