kolumni

11.01.2022

Työyhteisön supervoima

Psykologista turvaa voi vahvistaa myös etä- ja hybridityössä.

Psykologinen turvallisuus on hyvän työelämän peruskivi. Tutkimuksesta tiedetään, että se edistää muun muassa resilienssiä, organisaation oppimista, innovatiivisuutta, sitoutuneisuutta ja tehokkuutta sekä avointa keskustelukulttuuria. Tiedetään myös, että psykologisen turvan ilmapiiri on helppo rikkoa, ja sen jälkeen äärettömän vaikea uudelleen rakentaa.

Kyseessä on supervoima, mutta hauras sellainen.

Turvattomuutta kokevalle ihmiselle ei hyödytä kertoa hänen olevan väärässä.

Eräs hankaluus psykologisesti turvallisen työyhteisön rakentamisessa on, että kyse on yksilön kokemuksesta: minä uskallan ottaa sosiaalisia riskejä tässä yhteisössä. Tätä kokemusta ei voi pakottaa esiin.

Turvattomuutta kokevalle ihmiselle ei hyödytä kertoa hänen olevan väärässä, koska on jo tehty toimenpiteet x, y ja z, tai koska monet muut kokevat yhteisön turvalliseksi. Sen sijaan työyhteisön on keskityttävä luomaan pitkäjänteisesti edellytyksiä sille, että psykologisen turvan kokeminen olisi mahdollista mahdollisimman monelle.

Psykologiseen turvaan ei ole nopeasti tehoavaa ihmelääkettä.

Miten sitten vahvistaa psykologista turvaa työyhteisöissä, ja erityisesti etä- ja hybridityössä?

Tutkimusyhteenvedot tarjoavat vastauksiksi laadukkaita sosiaalisia suhteita, ihmisiä huomioivaa johtamistyyliä, luottamusta ja työyhteisön roolien selkeyttä. Niiden laadukas rakentaminen ei kuitenkaan ole kovin nopeaa. Psykologiseen turvaan ei ole nopeasti tehoavaa ihmelääkettä.

Myös työelämän murros nakertaa psykologisen turvan rakentumista. Sosiaalisten suhteiden laadukkuus ei tule ensimmäisenä mieleen videopalavereissa. Roolien selkeyttä haetaan hybridityön sääntöluetteloilla, vaikka oikeasti kaipaisimme yhteistä keskustelua poikkeusajan avaamista uusista työn utopioista ja dystopioista: Mitä olemme oppineet poikkeusaikana itsestämme ja työstämme?

Tutkimuksen ytimessä on myötätunto.

Tuoreessa tutkimushankkeessa selvitetään psykologisen turvallisuuden johtamista. Tutkimuksen ytimessä on myötätunto. Se on aina tekoja, pieniä ja suuria, ja voi siksi toimia muutosvoimana työyhteisön arjessa. Se myös tutkitusti edistää juuri niitä asioita, joita psykologisen turvallisuuden luomiseen tarvitaan. Puuttuu vain tutkimustietoa näiden kahden ilmiön välisestä yhteydestä.

Käytännön työkaluja julkaistaan vuoden 2022 loppupuolella.

Altistu inhimillisyydelle ja luo sitä tukevia rakenteita.

Jos jo nyt haluat edistää psykologista turvaa, kokeile myötätuntoa ja myötäintoa – sekä itseäsi että muita kohtaan. Puhu itsellesi kuin ystävälle, jaa muiden kanssa huolia ja onnistumisen iloa. Altistu inhimillisyydelle ja luo sitä tukevia rakenteita.

Korkealentoisen tavoitteen saavuttaminen alkaa pienestä: pysähdy ihmisen viereen, kysy: ”Mitä sinulle kuuluu?” ja kuuntele ymmärtääksesi.

Ihmisen kohtaaminen etäaikana ei lopulta ole paljoa mutkikkaampaa kuin ennenkään.

 

Jenni Spännäri

Teologian tohtori ja tutkijatohtori sekä tutkimusjohtaja, CoHumans Oy

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.