kolumni

• 25.02.2016

Työhyvinvointi – työelämän myytti

Vuoden ensimmäisen Telman sisältö koskettaa suurinta osaa meistä, jotka pyrimme kampeamaan Suomi-neitoa ylös talousmurheiden alhosta. Telma synnyttääkin heti vuoden alusta positiivista virettä työpaikoille kertomalla, miten pienilläkin panostuksilla saadaan kohennettua työntekijöiden hyvinvointia ja samalla työn tuottavuutta. Luit aivan oikein; kissojen lisäksi olen allerginen sanalle työhyvinvointi.

Telman juttujen kautta asiat sen sijaan loksahtavat kohdilleen. Lehdessä kerrotaan lukuisten henkilöiden voimin esimerkkejä, joilla työnantaja on parantanut itse asiassa henkilöstönsä hyvinvointia – ei vain työhyvinvointia. Osa keinoista on varmasti tuttuja, mutta kuinka moni työpaikka on niitä tosissaan yrittänyt soveltaa?

Psykososiaalisen ylikuormittumisen vaivaamassa työelämäkeskustelussa on muistettava, että perinteiset tapaturmariskit eivät ole kadonneet. Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokannan mukaan viimeisen 12 kuukauden aikana teollisuudessa, rakentamisessa sekä kuljetus- ja varastotyössä on sattunut yhteensä noin 35 000 työtapaturmaa. Se on noin kolmasosa kaikista työtapaturmista. Keskeisiä syitä ovat olleet muun muassa puutteet esimiesten osaamisessa, tiedonkulussa sekä vastuissa eri toimijoiden välillä.

Yllättäen samat tekijät aiheuttavat myös työssä uupumista, motivaation puutetta, kiusaamista ja muita työpaikalle pesiytyneitä ikäviä ilmiöitä. Turvallisuus ja hyvinvointi ovat kokonaisuus. Ihminen on niitä tavoitteleva kokonaisvaltainen olento. Siksi hän ei voi kokea erikseen työhyvinvointia ja työn ulkopuolista hyvinvointia.

Kenneth Johansson

toimitusneuvoston puheenjohtaja

kenneth.johansson@tsr.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.