kolumni

01.06.2021

Työelämän metataidot 

 Telma pureutuu tässä numerossa työelämässä tarvittaviin metataitoihin. Niillä tarkoitetaan toimialoista riippumattomia yleisiä taitoja, jotka liittyvät esimerkiksi teknologiaan, itsensä johtamiseen, oppimiseen, tunteisiin tai luovuuteen. Metataitojaan voi työn lisäksi kehittää myös harrastustoiminnassa. Metataitojen merkitys korostuu erityisesti työn muutoksissa. Maailmanlaajuisesti lähes jokainen työtä tekevä on päässyt viimeisen vuoden aikana testaamaan muuttuneessa työssä omia työelämän metataitojaan. Niiden lisäksi työssä tarvitaan toki aina myös ammatillista osaamista.

 Opetushallituksen raportissa ”Osaaminen 2035” mainitaan tärkeimpinä työelämässä vuonna 2035 tarvittavina metataitoina asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen, kestävän kehityksen periaatteiden tunteminen, ongelmanratkaisutaidot, digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämisosaaminen sekä tiedon arviointitaidot. Keskeinen metataito on myös uuden oppimisen taito sekä siihen liittyvä – ja monelle meistä paljon vaikeampi – vanhasta pois oppimisen taito.

 Kestävän kehityksen periaatteiden tunteminen saattaa tulevaisuudessa olla jopa tärkeämpi metataito kuin paljon esillä oleva taito hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. Myös Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen 17 tavoitetta ohjaavat työelämätaitoja tähän suuntaan. Mainitut YK:n tavoitteet ovat jatkuvasti esillä myös kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa.

 Telma valaisee erilaisia töitä tekevien ihmisten kautta, kuinka tärkeitä työelämän metataidot todellisuudessa ovat. Esimerkkejä löytyy jalkapallovalmentajasta aina tubettavaan karjanhoitajaan. Kehittämällä metataitojamme ja ymmärtämällä niiden merkityksen, pärjäämme töissä myös tulevaisuudessa.

Kenneth Johansson

Päätoimittaja

kenneth.johansson@tsr.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.