Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
”Aloitin työni markkinointipäällikkönä Vaisalan Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella kaksi vuotta sitten. Olin asunut Suomessa jo vuosia ja etsinyt täältä työpaikkaa globaalisti toimivasta yrityksestä, jossa ollaan tekemisissä ilmastonmuutoksen, kestävän kehityksen ja modernin teknologian parissa.
Pääsin haastatteluihin, joista toisen teki tuleva esihenkilöni juuri ennen korona-aikaa kasvotusten Vantaalla ja toisen Yhdysvalloissa oleva markkinointijohtaja etäyhteydellä. Minulle tuli saman tien sellainen olo, että haluaisin kovasti tämän paikan, joten ilahduin valtavasti, kun minut valittiin.
Esihenkilöni esitteli minut Teams-palavereissa tiimin jäsenille.
Aloittaessani työt vuoden 2020 huhtikuussa Vaisalassa tehtiin etätöitä koronan takia, joten myös minä aloitin etänä. Sain kuitenkin käydä toimistolla hakemassa tietokoneen ja muut tarpeelliset työvälineet.
Esihenkilöni esitteli minut Teams-palavereissa tiimin jäsenille ja muillekin henkilöille, joiden kanssa työskentelisin Vaisalassa. Sain yhteystietoja ja buukkasin etätapaamisia. Kollegat olivat erittäin avuliaita, ja pääsin tutustumaan heihin aivan luontevasti, vaikka emme kasvokkain heti kohdanneetkaan.
Ensimmäisen kerran tapasin tiimini ulkopiknikillä, joka oli erittäin mukava tapahtuma. Siellä huomasin tuntevani kaikki jo melko hyvin, vaikka en ollutkaan tavannut heitä kasvotusten aiemmin kuin etänä. Meillä oli myös vapaamuotoisempia perjantaitapaamisia Teamsissä, ja siellä tutustuimme vielä paremmin.
Koin tärkeäksi myös sen, että esihenkilö oli jatkuvasti yhteydessä minuun.
Sisällöltään etäperehdytys oli samanlaista kuin lähiperehdytys. Verkossa pidettiin myös kaksipäiväinen organisaation perehdytys, jossa muun muassa toimitusjohtaja ja liiketoiminta-alueiden vetäjät esittelivät yritystä. Tärkeimmäksi koin kuitenkin sen, että pääsin heti saman tien tutustumaan kollegoihin ja talon muuhun väkeen; työkalujen lisäksi olennaisinta uudessa työpaikassa ovat kontaktit muihin ihmisiin.
Koin tärkeäksi myös sen, että esihenkilö oli jatkuvasti yhteydessä minuun ja tarkisti, miten minulla menee ja miten olen päässyt eteenpäin työtehtävissä. Myös kaikki työkaverit olivat auttavaisia, enkä suoraan sanottuna ole kokenut sellaista huolenpitoa työurallani aiemmin. Sain aivan kaiken tarvitsemani.
Työkieleni on edelleen englanti, mutta kuuntelen sujuvasti suomea palavereissa.
Huomasin, että suomalaiset ovat puheissaan suoria brittiläisiin verrattuna, mikä vaati totuttelua. Nyt ajattelen, että suoruus on hyvä asia. Pidän myös matalasta hierarkiasta, eli että tavallinen työntekijä voi käydä lounaalla vaikkapa toimitusjohtajan kanssa. Isossa-Britanniassa se ei olisi oikein luontevaa.
Siitä huolimatta, että perehdytys tapahtui etänä, se onnistui yllättävän hyvin. Kansainvälisessä Vaisalassa on totuttu nopeisiin muutoksiin ja nykyteknologiaan myös yhteydenpidossa, joten etätyöskentelyyn siirryttiin ongelmitta ja kaikki olivat siihen nopeasti valmiita. Varmasti siksi myös etäperehdytys lähti alusta asti vaivattomasti käyntiin.
Työni on vastannut juuri sitä kuvaa ja niitä lupauksia, joita työpaikkailmoituksessa ja työhaastattelussa annettiin. Olen päässyt tekemään markkinointia modernilla tavalla kansainvälisessä ympäristössä ja innostavassa ilmapiirissä. Työkieleni on edelleen englanti, mutta kuuntelen sujuvasti suomea palavereissa.”
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Pohjapiirros käsissä, kypärän alla hämmästyttävä määrä tietoa ja lisää kainalossa olevassa paksussa mapissa. Vastaava työnjohtaja työssään. Ilpo Reinilällä ei tule työarjessa aika pitkäksi. Tuore maali tuoksuu ja pinnat hohtavat uutuuttaan työmaavalaisimien valossa. Helsingin kaupungin rakentamisfirma Starassa työskentelevä Ilpo Reinilä astelee turvajalkineissaan pahvilla suojattua käytävää pitkin ”kohteeseen”, kuten hän sanoo, ja tervehtii työntekijöitä pikaisesti. – Työni
Enligt Anna Wäck föds en framgångsrik arbetslivsdialog av öppenhet, lyssnande och mod att lyfta fram glädjeämnen och framgångar. Anna Wäck leder Sitowise Groups IT-serviceorganisation i Finland, Sverige och Portugal. Förra året utsågs hon till Årets unga ledare. Wäck berättar med vilka medel man kan föra organisationen mot framgång med rätt slags dialog även mitt under
Työelämäpuhe kaipaa päivitystä: yli viisikymppiset työnhakijat nähdään yhä liian usein riskinä, vaikka tutkimukset osoittavat heidän olevan terveempiä, motivoituneempia ja kokeneempia kuin koskaan, sanoo Ira Hammermann. Sosiaalisessa mediassa on käyty jo pitkään kipakkaa keskustelua siitä, miksi yli viisikymppiset kokevat ajautuneensa marginaaliin työnhakijoina. Tilastotkin tukevat tätä väitettä: maamme noin 330 000 työttömästä liki joka kolmas kuuluu ikäryhmään
