Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Margita Klemetti vetää Työelämä 2020 -hanketta

Henkilö

18.05.2017

Kuvateksti: Työelämä 2020 -hankkeen johtaja Margita Klemetti muotoili rautalangasta positiivisuuden ympyrän.

Hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä, mistä Työelämä 2020 -hankkeessa on kysymys?

Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on haastaa työpaikat kehittämään omia toimintatapojaan. Hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan, jonka tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Päämääränä on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä.

Miten hanke auttaa työpaikkoja kehittymään?

Hanke perustuu verkostoille, joita on kolme: työelämätoimijat, alueet ja toimialat. Jokaisella verkoston toimijalla on omat keinonsa tavoittaa kehittämisessä apua tarvitsevat työpaikat ja jakaa osaamistaan. Työelämä 2020 -hankkeen vision toteuttaminen vaatii laajaa yhteisrintamaa. Verkostot ovat ainoa keino saavuttaa päämäärä.

Ketä hankkeessa on mukana?

Hankkeessa ovat mukana keskeiset työelämäasiantuntijat, elinkeinoelämän toimijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat, kuten SAK, EK, Akava, STTK, Sitra, Suomalaisen työn liitto, STM, TTL, Työsuojelurahasto, Työturvallisuuskeskus jne. Alueverkostoissa on mukana edustajia ELY-keskuksista, Suomen Yrittäjistä ja muista vastaavista työelämän kehittämiseen osallistuvista organisaatioista. Toimialaohjelmien taustalla ovat työnantaja- ja palkansaajajärjestöt.

Mitä merkittävää hankkeessa on tähän mennessä saatu aikaan?

Meneillään on nyt toinen kausi. Ensimmäisen kauden merkittävin ponnistus oli verkostojen ja yhteistyön rakentaminen. Kuluva kausi on kriittinen vaikuttavuuden ja aikaansaamisen näkökulmasta. Uskon esimerkin voimaan ja luotan, että saamme hyvän kierteen aikaan levittämällä tietoa erilaisista menestystarinoista. Yritysten tueksi olemme keränneet Yritys-Suomi-portaaliin erilaisia työkaluja muun muassa osaamisen, kehittämisen ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Miten välittämänne tieto on tavoittanut yritykset?

Viestinnällä on suuri merkitys hankkeen toiminnassa. Viime vuonna lanseerasimme Kehittämispolkutestin, joka on myös Yritys-Suomi-portaalissa. Testi on ilmainen itsearviointityökalu, jonka avulla työpaikka saa käsityksen oman kehittämisensä nykytilasta ja -tarpeista. Testin tulos linkittyy suoraan Yritys-Suomen palveluun. Tietoa ja työkaluja on paljon. Meille on iso haaste löytää määrästä se, mikä mihinkin sopii parhaiten.

Mitä nyt on työn alla?

Meillä on vielä jäljellä kaksi aktiivista toimintavuotta. Tärkeintä on panostaa siihen, että saamme kanavamme aktiiviseen käyttöön ja työpaikkoja ja yhteiskuntaa työelämän muutokseen. Maailma oli toisenlainen vielä viisi vuotta sitten, kun hanke käynnistyi. Siksi on myös tärkeää päivittää hankkeen sisällöt ja keinot vastaamaan nyt nähtävissä oleviin haasteisiin.

Millainen Suomi on työympäristönä vuonna 2020?

Toivottavasti työllisyysaste olisi parempi kuin nyt. Työpaikat menestyvät, investoivat ja ovat osanneet kääntää digitalisaation ja globalisaation mahdollisuudet omikseen. Yksilön kannalta olisi hienoa, että mahdollisimman moni saisi olla osallisena työelämän uudistumisessa.

Onko jokin asia yllättänyt hankkeen aikana myönteisesti?

Olen ilahtunut positiivisesta yhteishengestä, jonka hanke on synnyttänyt. Meillä on ollut mukana valtava määrä toimijoita, jotka ovat ilmoittautuneet vapaaehtoistyöhön rakentamaan suomalaista työelämää. Ehkä meistä löytyy talkoohenkeä paremmin tiukkoina aikoina kuin lihavina vuosina.

Miten pidät huolta omasta työhyvinvoinnistasi?

Minulle on ollut aina äärimmäisen tärkeää, että koen työni mielekkääksi. Vanhetessa toki unen, liikunnan ja ruokavalion tasapainon merkitys on lisääntynyt. Kun nämä perustat ovat kunnossa, silloin myös työhyvinvointi on aika hyvässä jamassa.

Kommentoi