kolumni

• 18.02.2021

Joustetaan yhdessä

Joustavuus ja muutos on tänä päivänä työssä kaikkien huulilla. Joustotarpeen taustalla voi olla monia syitä, kuten yksityiselämän tilanne, työkuormitus tai äkillinen työpanoksen tarve työpaikalla. Isommissa muutoksissa on usein taustalla uusi, erilainen elämäntilanne tai merkittävä muutos työpaikan perustilanteessa.
Korona on luonnollisesti tuonut isoja muutoksia monen työhön. Esimerkiksi pakotetusta etätyöstä on tullut monelle arkea ja se vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Tämä käy ilmi lehdessämme esiteltävästä Tampereen korkeakouluissa tehdystä tutkimuksesta.

Joustoja saava työntekijä voi hyvin ja saa aikaan.

Joustavuudella on usein kahdet kasvot. Esimerkiksi digitaaliset välineet mahdollistavat joustavan työn tekemisen, mutta toisaalta digivälineiden käytön valmiuksiin liittyvä digikuilu uhkaa voimistaa työelämän epätasa-arvoa.

Perheystävällinen työpaikka tai työn ja muun elämän yhteensovittaminen ovat kaikille nykyaikaisille työpaikoille kuuluvia käsitteitä. Erilaisia soveltamistapoja on paljon ja hyödyt ovat selkeät. Joustoja saava työntekijä voi hyvin ja saa aikaan. Sama voidaan ajatella toisin päin. Kun yritys tai muu organisaatio joustaa, työntekijäkin haluaa joustaa ja antaa hieman enemmän takaisin.

Me jokainen voimme omilla valinnoillamme ja päätöksillämme vaikuttaa työyhteisön ja lähiverkoston joustavuuteen. Erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään ja työssä jaksaminen edellyttävät joustavia toimintatapoja.

Positiivinen jousto ja itseohjautuvuus ovat tavoiteltavia asioita. Vaarana on kuitenkin se, että työntekijä joustaa liikaa ja esimerkiksi tekee töitä sairaana. Selkeät pelisäännöt ja niiden noudattaminen synnyttää molemminpuolisen luottamuksen, jonka varaan hyvä joustavuus rakentuu.

Yksi asia on varma: työelämässä tarvitaan jatkossa yhä enemmän joustavuutta, soveltamista ja ennakointia, eli sitä paljon puhuttua resilienssiä.

 

Rauno Hanhela

Päätoimittaja

rauno.hanhela@ttk.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.