Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Matkustanko työasioissa Helsingistä Vaasaan lentokoneella vai junalla? Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei yksilötasolla aina ole vaikeaa. Monesti riittää, kun miettii jokaisen työtehtävän ja arkisen askareen kohdalla, voisiko tämän tehdä toisin. Usein voi. Ja usein vaihtoehtoinen tapa toimia voi olla samalla pieni ilmastoteko.
Samaa periaatetta oman käyttäytymisen muutoksissa voi soveltaa mainiosti myös vesistöjen suojeluun. Laivan kannelta tai veneestä ei ole ensimmäistäkään syytä heittää roskia meriin tai järviin.
Turvallisuusasioiden tavoin ympäristöasiat kuuluvat työpaikalla jokaiselle. Hiilijalanjälki on kaikille tuttu käsite, mutta vesijalanjälki jo monelle oudompi. Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö, yritys, kunta tai valtio kuluttaa vesivaroja kaiken kulutuksensa kautta. Esimerkiksi kahvikupillisen vesijalanjälki on noin 140 litraa.
Oman tai yrityksesi hiilijalanjäljen voit laskea osoitteessa www.ymparisto.fi ja vesijalanjälkesi osoitteessa www.vesi.fi
Sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät ovat jo mahdollistaneet aiemmin utopistiselta tuntuneen paperittoman konttorin ja työnteon. Samalla ne ovat mahdollistaneet etätyön niille, joille se työn luonteen vuoksi on mahdollista. Tämä puolestaan vähentää liikennettä ja sitä kautta parantaa ilmanlaatua. Moni työpaikka on saattanut toimintaa tehostaessaan tehdä huomaamattaan samalla hyviä ilmastotekoja.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävillä toimilla on myös kääntöpuoli. Esimerkiksi materiaalien uusiokäyttö saattaa generoida uusia riskejä työntekijöille. Niihin on osattava varautua ja varmistettava työturvallisuus. Ilmastoystävällinen toiminta työpaikoilla edellyttää muutenkin vanhojen tapojen ja tottumusten muuttamista.
Ilmastoteeman lisäksi tässä Telman numerossa kerromme IPS-mallista, joka auttaa mielenterveyskuntoutujia työllistymään uudella tavalla, sekä etätyön voimaannuttavista vaikutuksista sen kuormittavuutta unohtamatta. Kannattaa lukea!
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
Tv-regissören Tuomas Milonoff blev utbränd trots att han älskade sitt arbete. Han säger att det är svårt att själv känna igen tecknen på utmattning. Därför kan arbetsgemenskapen spela en avgörande roll för att börja återhämtningen. Kreativiteten har återvänt till tv-regissören Tuomas ”Tunna” Milonoffs liv. – Den kreativa processen är det finaste med mitt jobb, säger
”Social resilience means the ability to cope with difficult situations together, finding solutions together and building a work community in which everyone feels part of something bigger,” says Krisse Lipponen, Work Advisor. Resilience is reflected in how well we cope with everyday challenges. It is based on how we treat each other and how meaningful
Social resiliens innebär förmågan att klara av även svåra situationer tillsammans, hitta lösningar tillsammans och bygga upp en arbetsgemenskap där alla känner att de är en del av något, berättar arbetshandledare Krisse Lipponen. Resiliensen syns i hur väl vi klarar av utmaningar i vardagen. Den baserar sig på hur vi behandlar varandra och hur meningsfullt
