Johtaminen

• 22.02.2018

Hyvää johtamista kaikille noviisista konkariin

Hyvä ihmisten johtaminen keskittyy eri-ikäisten vahvuuksiin, tarpeisiin, odotuksiin ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Ikäjohtamisessa silkat ikävuodet eivät kerro koko totuutta.

Työpaikalla saattaa samaan aikaan hyöriä teini-ikäinen TET-harjoittelija ja eläkkeeltä töihin palannut seniori, muistuttaa Työterveyslaitos. Vakituistenkin ikähaarukkaan voi mahtua jopa viisikymmentä vuotta. Biologinen ikä ei ole ainut mittari: samanikäisetkin työntekijät voivat olla erilaisia tiedoiltaan ja taidoiltaan.

Asenteita on syytä rukata: kaikki nuoret eivät ole nörttejä eivätkä konkarit jääriä oppimaan uutta. Vanhempi voi päihittää digitaidoissaan nuoremman, jolle työpaikan tietokoneohjelmat ovat uppo-outoja. Nuori voi taas olla kotonaan some-maailmassa, jota seniori vierastaa.

Jos rekrytointi-ilmoituksessa haetaan nuorekasta työntekijää, se ei välttämättä liity ikävuosiin. Tänä päivänä seniorit ovat usein nuorekkaita, ja vanhoillisia nuoriakin löytyy. Lisäksi alalle vastavalmistunut voi olla pari- tai viisikymppinen. Nykypäivänä tarvitaan johtamista, joka huomioi kaikenikäiset.

Tuottavuutta ja tunneälyä

Kauppatieteiden tohtori Pinja Halmeen väitöskirjan mukaan ikäjohtaminen mielletään usein työkykyhankkeiksi − vain ikääntyneisiin kohdistuviksi toimenpiteiksi. Tutkimuksen haastateltavat erottivat toisistaan johtamisen ja työkyvyn ylläpitämisen. Ikäjohtamisen ajateltiin kuuluvan henkilöstöhallintoon, eikä sitä pidetty johtamistapana.

Halme toteaa tarvetta olevan ikäjohtamiselle ja eri-ikäisyyden huomioimiselle. Jotta jokainen jaksaisi puurtaa eläkeikään asti, kaikista pitäisi huolehtia. Menneen maailman meininki ei toimi: johtaja on nykyään enemmän valmentaja kuin työn ohjaaja. Työntekijät ovat itse tehtäviensä parhaita asiantuntijoita.

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kehitysjohtaja Marjo Wallinin mukaan ikäjohtamisen käsite kaipaa päivittämistä, jotta se tukisi henkilöstön monimuotoisuutta ja ottaisi huomioon kaikenikäiset työntekijät. Ikäjohtaminen on yhä tärkeämpää organisaatioiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta.

KTT Hannu Simström toteaa väitöksessään hyvän ikäjohtamisen edellyttävän esimiehiltä tunneälytaitoja, kuten hyvää itsetuntemusta ja -kontrollia, toiminnan läpinäkyvyyttä, empaattisuutta, kannustavuutta, kykyä kehittää toisia ja hallita konflikteja sekä ryhmä- ja yhteistyötaitoa.

Joustavuus tuo hyötyä

Työterveyslaitoksen mukaan organisaation ikäystävälliset käytännöt tulisi kirjata ikäohjelmaan. Se välittäisi myönteistä viestiä siitä, että eri-ikäisiä ja kaikissa työuran vaiheissa olevia työntekijöitä arvostetaan. Ikäystävälliset käytännöt voivat liittyä rekrytointiin, urakehitykseen, koulutukseen ja joustaviin työaikoihin sekä irtisanomisiin, joita ei tehdä iän perusteella.

Työnhakijaa ei syrjitä ikänsä vuoksi, vaan valinnassa keskitytään työtehtävän edellyttämään osaamiseen. Urakehitys ei tarkoita vain ylenemistä, vaan myös tehtäväkenttä voi laajentua. Ikä ei vaikuta koulutukseen pääsyyn, ja sen suunnittelussa huomioidaan eri-ikäisten oppimistavat. Hiljaista tietoa jaetaan ja osaamista päivitetään.

Väestöliiton kehittämän Perheystävällinen työpaikka -ohjelman tarkoitus on puolestaan tukea työssä jaksamista. Verkkosivu toteutettiin osana Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta Henkilöstön hyvinvointi, työajat ja työpaikan perheystävälliset käytännöt. Mukana on toistakymmentä organisaatiota, lisää mahtuisi mukaan.

Perheystävällisellä työpaikalla työajat joustavat, jolloin työn ja muun elämän yhdistäminen on helpompaa. Työntekijällä voi olla halua osa-aikaiseen työhön, lyhennettyyn työaikaan, etätyöhön tai perhevapaisiin. Perheystävällisyydessä erilaiset elämäntilanteet otetaan huomioon osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä. Työtyytyväisyys kasvaa ja sairauspoissaolot vähenevät.

Perhe ei ole vain lapsiperhe. Keski-ikäinen työntekijä voi jo joutua hoivaamaan omia vanhempiaan. Työntekijän työkykyyn vaikuttavat myös elämän kriisitilanteet, joihin työpaikalla olisi hyvä varautua.

Samassa veneessä eteenpäin

Esimiehen ei pitäisi sortua ikäasenteisiin vaan luoda myönteistä ikäilmapiiriä. Työterveyslaitoksen mukaan hyvä ikäjohtaja on kiinnostunut kaikkien työyhteisön jäsenten vahvuuksista ja heidän odotuksistaan. Esimies voi vaikuttaa työjärjestelyin eri ikäpolvien välisen yhteistyön lisääntymiseen. Noviisista ja konkarista saa hyvän työparin.

Johtamiskouluttaja, KTT Raili Kiviranta toteaa sekä erilaisuuden että samanlaisuuden yhdistyvän ikäjohtamisessa. Kun työpaikalla on nuoria, ruuhkavuosissa eläviä, keski-ikäisiä ja senioreita, jokaisen tulisi saada onnistumisia ja kannustavia ja rohkaisevia kokemuksia. Innostuksesta ja uskalluksesta syntyy myönteinen kehä koko työyhteisöön.

Samanlaisuuteen liittyvät sosiaalisuuden, tuen ja auttamisen tarve. Töitä tehdään ja opitaan yhdessä sekä jaetaan kokemuksia muiden kanssa. Työyhteisössä tarvitaan arvostusta, kuuntelua ja samassa veneessä olemista.

Erilaisuus on voimavara. Työelämä kaipaa kaikenikäisiä täydentämään toisiaan.

Tarja Västilä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.