Henkilöstö­tuottavuushanke JYSKissä: tulos ja työtyytyväisyys paranivat

Työtyytyväisyys näkyy taseessa

JYSKin henkilöstöpäällikkö Leena Saario on avoimen tyytyväinen. Kehitysprojektiin osallistuneissa myymälöissä liikevaihto kasvoi hankkeen aikana kahdeksan prosenttia ja katetuotto lähes 25 prosenttia.

– Sähläämisen vähentyessä työtyytyväisyys paranee. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu myymälän toimintaan, asiakaspalveluun ja sitä kautta tuottavuuteen.

Yhtiöllä oli Saarion mukaan entuudestaan käytännöt HR-tunnuslukujen seurantaan. Lisäksi ketju teettää joka toinen vuosi työtyytyväisyystutkimuksen. Silti jotain tuntui puuttuvan työkalupakista.

– Kaipasin tarkempaa tietoa siitä, miten henkilöstön kehittämistoimet perehdytyksineen ja koulutuksineen näkyvät viivan alla. Toimenpiteiden vaikutuksista eurojen muodostumiseen puuttui vedenpitävä näyttö.

Saario otti asian esille Ilmarisen, JYSKin eläkevakuuttajan, kanssa. Ilmariselta vinkattiin, että yritys nimeltä MCompetence Oy on erikoistunut Saariota askarruttaneiden kysymysten selvittämiseen ja laskennallisten mittareiden kehittämiseen. Kolmikon yhteistyö käynnistyi keväällä 2014 yhdistämällä perinteiseen työtyytyväisyyskyselyyn esimiestoimintaa, toimintakulttuuria ja työprosesseja mittaavan selvityksen.

– Olennaista on saada koko henkilöstö mukaan ylimmästä johdosta ruohonjuuritasolle. Suunnan muuttaminen parempaan ei välttämättä vaadi isoja temppuja. Kokouskäytäntöjä ja töiden organisointia petraamalla pääsee pitkälle.

Henkilöstötuottavuuden kehittämishanke toteutettiin liikevaihdoltaan kahdessatoista suurimmassa myymälässä. Seuraava haaste on laajentaa opittua ketjun muihin myymälöihin. Se onkin urakka, sillä JYSKillä on eri puolilla Suomea yhteensä 71 myymälää.

Mira Kettunen.

Yhteinen kieli, yhteinen mieli

JYSKin Seinäjoen myymälän päällikön Mira Kettusen mukaan henkilöstötuottavuuden kehittämisprojektin kenties parasta antia oli yhteisten pelisääntöjen löytyminen. Myymälässä kauppa käy lamasta huolimatta. Paikkojen pitäminen siistinä asetti haasteita.

– Meillä oli hiukan ennen projektin käynnistymistä jaettu toimenkuvat vastuualueisiin. Sitoutuminen velvoitteisiin vaihteli. Tuntui, etteivät kaikki olleet oikein valmiita kantamaan omaa osuuttaan vastuusta ja puhaltamaan yhteiseen hiileen.

Hankkeen myötä kävi kuitenkin ilmi, että ihmiset käsittivät asioita eri tavoin. Myös siisteyskäsitykset vaihtelivat. Yhdelle se saattoi merkitä sitä, etteivät lattiat olleet likaiset, toiselle taas, että myös hyllyt olivat järjestyksessä ja tuotteiden esillepano tiptop.

– Ensimmäiseksi selvitimme, mitä kunkin rutiineihin kuuluu, missä kukin on vahvimmillaan ja missä tarvitaan petraamista. Sen jälkeen laadimme yhtenevät toimintaohjeet. Virittäydyimme kaikki samalle aaltopituudelle. Tämän jälkeen vielä harjoittelimme uutta toimintatapaa.

Pelisääntöjen mukaan toimiminen vaikutti monin tavoin. Työtyytyväisyys kasvoi heti, kun myymälässä rupesi näyttämään siistimmältä. Siisteyden paraneminen taas vaikutti myyntiin, joka kasvoi entisestään.

– Seinäjoen myymälä on vilkas ja kaikilla on paljon tekemistä. Siksi on tärkeää, että jokainen voi tulla hyvillä mielin töihin. Nyt muistamme tsempata aina välillä toisiamme!

Arja Sikanen.

Strömsötä pidemmälle

JYSKin Seinäjoen myymälän myynti- ja palveluvastaava Arja Sikanen vastaa käytännössä siitä, että paikat ovat kunnossa, asiat sujuvat ja asiakas saa hyvää palvelua. Hän arvioi myymälän työntekijöiden tiimityövalmiuksien kehittyneen rutkasti viime kuukausina.

– Tiimityön tekeminen näkyy työpaikan yhteishengessä. Toki välillä tilanteet ovat haastavampia, mutta mielestäni kehitymme jatkuvasti parempaan suuntaan. Olemme oppineet hyväksymään sen, että täällä työskentelee erilaisia ihmisiä.

Työntekijät ovat oppineet kantamaan paremmin vastuuta tekemisistään. Tämä näkyy muun muassa myymälän siisteyden paranemisena ja tavaroiden esillepanossa.

Samanaikaisesti sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi. Sikanen arvioi, että vastuuseen heräämisen myötä on opittu ajattelemaan poissaolon vaikutuksia muiden työhön. Myymälän tulee pyöriä painollaan vajaamiehitettynäkin.

Sikanen tunnustaa riittämättömyyden tunteen rassanneen aina välillä ennen henkilöstötuottavuuden kehittämisprosessin käynnistymistä. Hommaa riitti, ja oli vaikea myöntää, että asiat eivät aina suju kuin Strömsössä.

– Olen oppinut priorisoimaan tehtäviä. Kaikkea ei voi eikä tarvitse tehdä heti. Ja ennen kaikkea olen oppinut, että minun ei tarvitse itse huolehtia kaikesta, kun muutkin osaavat. Pakko myöntää, että vastuun jakaminen ei alkuun ollut helppoa!