Asbesti aiheuttaa 100 kuolemaa vuodessa

Työterveyslaitoksen ammattitautitilastojen mukaan 2000-luvulla on rekisteröity uusia asbestin aiheuttamia ammattitauteja tai -tautiepäilyjä noin 600–900 kappaletta vuosittain.

Asbestilajeja on useita, ja niitä on käytetty aiemmin paitsi teollisuudessa myös monissa rakennusmateriaaleissa. Nykyään asbestille altistuvat erityisesti rakennuksissa purkutöitä tekevät. Asbesti­altistus sairastuttaa pitkällä viiveellä, 10–40 vuoden kuluttua, ja sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta.

Ilmassa leijuvaa asbestipölyä ei erota silmin eikä se ärsytä hengityselimiä, mutta elimistöön jouduttuaan se ei pääse poistumaan. Asbesti aiheuttaa asbesti­plakkitautia, asbestoosia eli asbestipöly­keuhkoa, keuhkosyöpää sekä keuhko­pussin ja vatsakalvon kasvaimia.

Asbestitöihin liittyviä määräyksiä tiukennetaan. Uusittu laki eräistä asbesti­purkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) ja valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) tulevat voimaan 1.1.2016.

– Määräykset koskevat kaikkia asbestipurkutyökohteita koosta riippumatta, vaikka kyseessä olisi esimerkiksi pieni purkutyö omakotitalossa. Laki ja asetus lähtevät työntekijän turvallisuudesta, mutta yhtä lailla niiden noudattamisesta hyötyvät tilojen omistajat ja käyttäjät, kertoo johtaja Antti Janas sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Asbestipurkutyö edellyttää aina työsuojeluviranomaisen lupaa. Uutta laissa on muun muassa se, että asbestipitoisten seinä- ja kattolevyjen purkamisesta ulkotiloissa tulee myös luvanvaraista työtä. Asetus säätää tarkemmin purkutyöhön liittyvistä menettelyistä. Asetuksessa on uutta muun muassa kartoituksen merkityksen korostuminen.

Asbestipurkutyön työsuojeluohjeita valmistellaan, ja niistä saa lisätietoja työ-suojeluviranomaisilta.

Laki määrää työn tekijästä

Laki käsittelee muun muassa asbestipurkutyölupaa ja työntekijän pätevyysvaatimuksia. Asbestia sisältävien materiaalinen purkaminen on aina luvanvaraista, ja luvan myöntää työsuojeluviranomainen.

Purkutyön tekijän pitää olla täysi-ikäinen eikä hänen taustallaan saa olla konkurssia, liiketoimintakieltoa tai työturvallisuusmääräysten laiminlyöntejä. Hänellä on oltava turvalliseen asbestin purkuun tarvittavat laitteet sekä huoltotilat niiden huoltamiseen.

Asbestipurkutyöntekijältä vaaditaan ammattitutkintoa tai soveltuvan osan suorittamista. Ennen vuotta 2011 saatu asbestipurkutyöntekijäkoulutus on voimassa vielä kaksi vuotta 1.1.2016 jälkeen.

Sekä asbestipurkutyötä tekevät yritykset että työntekijät merkitään työsuojeluviranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Lupaviranomaisena ja rekisterien ylläpitäjänä toimii vuoden 2016 alusta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue.

Asetus määrää menetelmistä

Asetus säätää työhön liittyvistä menettelyistä: muun muassa suunnitelma, työmenetelmät, vaatimukset ja rajoitukset työvälineille. Uudessa asetuksessa korostuu kartoituksen merkitys. Purettavien materiaalien asbestipitoisuus on selvitettävä, ja asbestikartoittajan on oltava riittävän perehtynyt niihin.

– Yleensä kartoittajat tietävät ne tuotteet, joissa asbestia on, ja mitä asbestia se on. Ellei tuotteen asbestipitoisuudesta voida varmistua, materiaali on lähetettävä tutkittavaksi, Janas toteaa.

Aiempaan verrattuna asetuksessa on uutta:

• Työsuojeluviranomaisille tehtävässä ennakkoilmoituksessa on selvitettävä tiedot työntekijöiden ja heidän terveydentilansa sopivuudesta työhön.
• Kirjallinen turvallisuussuunnitelma on käsiteltävä myös muiden yhteisellä työmaalla työskentelevien yritysten ja heidän työntekijöidensä kanssa.
• Työnantajan on nimettävä työnjohtaja, jonka on oltava pätevä purkutyöhön (ammattitutkintovaatimus).
• Työnjohtajalla on oltava valtuudet tehdä työmaalla päätöksiä, jotka liittyvät turvalliseen asbestinpurkutyöhön.

Pääsääntöisesti samat työmenetelmät ovat purkutyössä sallittuja kuin aikaisemmin. Myös julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapuhalluksella sisältyy jatkossa asbestipurkutyöluvan piiriin.

– Asetus kyllä mahdollistaa muidenkin kuin aiemmin sallittujen purkutapojen käytön, kunhan niiden työturvallisuus on vähintään yhtä hyvä kuin muiden sallittujen tapojen turvallisuus. Yleisin suojausmenetelmä on edelleen osastointi.

Uusia vaatimuksia menetelmiin:

• Purkukohde on erotettava muusta työympäristöstä ilmastollisesti paine-erolla, mutta uutta on määräys paine-eron pysyvyyden seurannasta laitteella, joka hälyttää liiasta vaihtelusta.
• Alueen puhtaus asbestipölystä on varmistettava purkutyön jälkeen: siivous ja mittaus, jossa arvo ei saa nousta yli raja-arvon.
• Purkutyön tehneen toiminnanharjoittajan ja rakennuttajan on tehtävä yhteinen pöytäkirja, jossa todetaan puhtauden varmistaminen. Siihen on kirjattava myös, jos johonkin rakenteisiin on jätetty asbestia.

Ohjeet henkilösuojaimista

Asetus määrittelee purkutyössä käytettävät henkilösuojaimet tarkemmin vain osastointimenetelmän osalta. Työsuojeluviranomaiset ohjeistavat tarkemmin, ja heillä on luettelo asbestinpurkutyöhön soveltuvista suojaimista ja suojavaatetuksesta.

Yleensä asbestipurkutyössä edellytetään: kokonaamarilla varustettua suodatinsuojainta, jonne hengitysilma tulee suodattimen läpi puhaltimella; pölyä läpäisemätöntä suojahaalaria ja suojakäsineitä; helposti puhdistettavia jalkineita kärkisuojalla (kumisaappaat); silmäsuojaimia, ellei varustuksessa ole silmiä suojaavaa kasvosuojainta; suojakypärää sekä melutasosta riippuen kuulosuojaimia.

– Suojaustaso riippuu kuitenkin myös kyseessä olevasta asbestista: esimerkiksi krokidoliitti-asbestia sisältävän materiaalin purku edellyttää suojaimeksi kokonaamaria, johon hengitysilma tulee paineilmalaitteesta, huomauttaa Janas.

Lähteet ja lisätietoa:

www.stm.fi
www.hengitysliitto.fi
www.ttl.fi/tilasto

Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista

Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta