Liikenneturvan vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan Suomessa oli edellisten kolmen vuoden aikana kuollut keskimäärin 95 ja loukkaantunut 715 henkilöä raskaan liikenteen onnettomuuksissa. – Siis niissä onnettomuuksissa, jossa osallisena oli linja- tai kuorma-auto. Kuolleiden määrä on noin kolmannes kaikista tieliikenteessä menehtyneistä.

Teollistuneissa maissa suuri osa kuolemaan johtaneista työtapaturmista sattuu liikenteessä. Ammattikuljettajien oma, suoritteeseen suhteutettu riski loukkaantua liikenneonnettomuudessa on vähäinen, mutta ajomäärien vuoksi ammattiliikenteen merkitys liikenneturvallisuuteen on suuri.

Ammattikuljettajalla on työssään suuri vastuu, esimerkiksi linja-autollisesta matkustajia. Kuljettajalla on usein tiukat aikataulut, ja hän joutuu ajamaan vaikeissakin olosuhteissa. Yrityksen turvallisuuskulttuuri luo raamit, joiden puitteissa yksittäisen kuljettajan on toimittava.

”Teollistuneissa maissa suuri osa kuolemaan johtaneista työtapaturmista sattuu liikenteessä.”

Tutkimukset mittaavat pintatasoa

Tutkija Timo Lajunen selvitti kirjallisuuskatsauksessa, miten ammattiliikenteen organisaatioiden turvallisuuskulttuuria mitataan. Tutkimuksia on tehty toistaiseksi melko vähän.

– Tutkimukset mittasivat lähinnä turvallisuusilmapiiriä eli turvallisuuskulttuurin pintatasoa; mielipiteitä ja asenteita. Käytetyin menetelmä oli kyselytutkimus, jolla ei päästä kovin syvälle yrityksen turvallisuuskulttuuriin vaikuttaviin asioihin, toteaa Lajunen.

Lajusen mukaan tutkimukset eivät myöskään ottaneet huomioon toimialan, työtehtävien ja yritysten erityispiirteitä. Riskit ovat hyvin erilaisia esimerkiksi linja-auto-, jakeluauto-, taksi- tai pitkän matkan rekkaliikenteessä.

Turvallisuuskulttuurin mittaamiseen tarvittiin menetelmä, joka yhdistää laadullisten menetelmien herkkyyden ja toisaalta numeroina ilmaistavien tulosten edut. Sitä varten Lajunen kehitti Liikennealan Turvallisuuskulttuurimatriisin.

Ollaanko ennakoivia vai peräti patologisia?

Matriisin lähtökohta on turvallisuuskulttuurin viisi tasoa: 1 patologinen, 2 reaktiivinen, 3 byrokraattinen, 4 ennakoiva ja 5 luova. Tasot on kuvattu oheisessa taulukossa.

Ensimmäisessä vaiheessa 18 turvallisuusalan asiantuntijaa USA:sta, Isosta-Britanniasta ja Turkista arvioi aikaisempien tutkimusten perusteella määriteltyjä turvallisuuskulttuurin eri osa-alueita ja ehdotti niihin muutoksia.

Liikennealan turvallisuuden osa-alueita muodostettiin 15 kappaletta. Osa-alueita ovat esimerkiksi: Ajamista ja kuljettajia koskevat turvallisuusstrategiat, säännöt ja määräykset; Johdon sitoutuminen ajoturvallisuuteen; Kuljettajien valinta, pätevyys ja koulutus; Työ- ja ajoaikataulut; Riskitilanteiden tutkinta.

Turvallisuuskulttuurin viisi tasoa ja 15 osa-aluetta sijoitettiin matriisin vaaka- ja pystyakselille. Seuraava vaihe oli matriisin eri solujen sisällön määritteleminen: Mitä tarkoittaa esimerkiksi osa-alue Työ- ja ajoaikataulut patologisella, reaktiivisella, byrokraattisella, ennakoivalla ja luovalla tasolla? Sitä varten haastateltiin 20 brittiläistä ja 20 turkkilaista raskaan rekkaliikenteen kuljettajaa, yritysten turvallisuusvastaavaa ja johdon jäsentä.

Kun kaikkien solujen sisällöt oli määritelty, matriisi oli periaatteessa valmis käytettäväksi yrityksen turvallisuuskulttuuritason mittaamiseen. Matriisia käytetään siten, että yrityksen työntekijät valitsevat, mikä viidestä tasosta vastaa oman yrityksen turvallisuuskulttuurin tasoa kullakin osa-alueella. Vastauksista muodostetaan keskiarvotulokset.

Hienosäätöä Suomeen

Jatkotutkimuksessa matriisi kalibroidaan sopivaksi suomalaiseen ammattiliikenteeseen ja tiettyyn toimialaan. Ensimmäisenä toimialana otetaan käsittelyyn linja-autoliikenne, ja Lajusen mukaan matriisia on tarkoitus kehittää yhteistyössä muutaman suomalaisen yrityksen kanssa.

Tavoitteena on kehittää muutamalle alalle alakohtainen sovellus, jota voidaan käyttää tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Tiedot voidaan kerätä myös paperilla.

– Matriisisovelluksen käyttämisestä on tarkoitus tehdä helppoa, eli yritykseen ei tarvitse palkata konsulttia sitä varten. Sovellusta voi käyttää esimerkiksi yrityksessä turvallisuuteen ja työsuojeluun perehtynyt henkilö nettisivuilta lataamansa ohjeen avulla, sanoo Lajunen.

Sovellusta voidaan käyttää yrityksessä turvallisuuskulttuurin tason mittaamiseen sekä toimenpiteiden tai koulutuksen suunnitteluun.

– Matriisin käytön ympärille voidaan luoda workshop-tyyppinen koulutus, tai sitä voidaan käyttää nopeana kerran vuodessa -kyselynä, jolloin voidaan seurata yrityksen turvallisuuskulttuurin kehittymistä.

Jo kirjallisuustutkimusta kootessaan Lajunen huomasi, että usein jo pelkästä kyselystä on ollut apua.

– Kun asiat otetaan esille ja niistä keskustellaan, se jo itsessään nostaa yrityksen turvallisuuskulttuuria yksittäisten työntekijöiden kautta.

Turvallisuusmatriisin toiminta perustuu vastausten laajaan pohjaan ja rehellisyyteen, joten sitä ei saa käyttää eri henkilöstöryhmien vertailuun tai syyllistämiseen.

Lisätietoa Suomalainen Liikennetutkimuskeskus Oy, Liikennealan turvallisuuskulttuurimatriisin kehitystyö, tutkimushanke www.tsr.fi >Hae numerolla 113320. Liikennealan Turvallisuuskulttuurimatriisin jatkokehitystyö ja tuotteistaminen, tutkimushanke www.tsr.fi > Hae numerolla 115126.