Mielipide

• 25.02.2016

Työyhteisön hyvinvoinnin mittarit kuntoon

Ulla Uurastaja ja Asko Ahertaja paiskivat töitä tunnollisesti, eikä edes tuskan hiki helmeile. Miten Terttu Työnantaja ja Esko Esimies voivat tietää, miten kuormittuneita tai tyytyväisiä työntekijät todellisuudessa ovat?

Työkuormituksen, palautumisen ja tunnetilojen mittaaminen sekä konkreettisten tulosten näkeminen voi potkaista uutta ytyä työpäivään.

Voisiko työtyytyväisyyttä mitata kuin asiakastyytyväisyyttä konsanaan? Vihreä hymynaama kertoisi, että tänään kaikki sujuu loistavasti. Keltainen viivasuu paljastaisi, että paremminkin voisi mennä. Punaisen pallukan nyrpeä ilme saisi työnantajaan vipinää: nyt kaikki ei ole kohdallaan.

Kyllä, työpaikalta voi jo löytää ne tutut, tunteista kertovat liikennevalot, modernimpana versiona vaikkapa intranetistä. Fiilismittariksi kutsuttu sovellus kartoittaa tunteita ja kerää palautteita reaaliaikaisesti.

Käytäväkeskustelujen ja avokonttorisupatusten siirtäminen nettiin on yksi keino mitata työyhteisön hyvinvointia. Digiaika on tuonut kuhinaa: erilaisten sovellusten, mittarien ja palvelujen tarjoajia on alkanut ilmestyä. Voisiko reaaliaikaisesta hyvinvoinnin mittaamisesta tulla jopa trendi?

Mittareita on kaivattu

Työterveyshuollon lisäksi työhyvinvointia kartoitetaan kehityskeskusteluin ja työilmapiirikyselyin. Kehityskeskustelussa työntekijän voi olla vaikea avautua esimiehelle. Sen sijaan anonyymi ilmapiirikysely saattaa rohkaista puuttumaan myös epäkohtiin. Kuitenkin keskustelu tai kysely kerran vuodessa ei ole riittävä mittari kartoittamaan hyvin- tai pahoinvointia työpaikalla.

Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan organisaatioiden työhyvinvointitoimet keskittyivät usein lakisääteisten velvollisuuksien täyttämiseen. Hyvän edistäminen jää toissijaiseksi. Selvityksen kohteena olleessa 15 organisaatiossa kaivattiin uusia mittareita työpaikoille.

Työnantajat ovatkin jo valinneet yhteistyökumppaneikseen ulkopuolisia palveluntarjoajia, jotka kalkuloivat kuormitusta työpaikoilla. Halu hyvän edistämiseen on nousemassa.

Fiilis tässä ja nyt

Fiilismittari-sovellus kirjaa reaaliaikaista tunnekäppyrää, kunhan työntekijä ensin klikkaa tai näpyttelee fiiliksensä intranetiin, tablettiin tai älypuhelimeen. Työnantaja näkee tiedot välittömästi ja voi halutessaan reagoida ripeästi.

Palautteen voi antaa anonyymisti, joten kaiken mieltä kaihertavan uskaltaa jakaa. Fiilismittarissa näkee myös kollegoiden kommentteja, mikä lisää työyhteisön avoimuutta. Kun käytäväkeskustelut sekä vellovat huhut ja jopa väärät tiedot ehtivät nopeasti esimiesten silmiin, nopea puuttuminen niihin vaikuttaa positiivisesti myös työilmapiiriin.

Työkuormituksen, palautumisen ja tunnetilojen mittaaminen sekä konkreettisten tulosten näkeminen voi potkaista uutta ytyä työpäivään.

Helsingin kaupungin liikelaitos Palmiassa mittaria on kokeiltu jo useita kuukausia: toistasataa työntekijää puhelin- ja hyvinvointipalvelut -yksikössä on päässyt fiilistelemään aina koneelle kirjautuessaan. Avoimuus on viety niin pitkälle, että mittausten tulokset, fiilikset ja kommentit näkyvät näytöllä organisaation aulassa.

Fiilismittarin on kehittänyt verkko- ja mobiilipalveluyritys Nomenal, jonka mukaan vain motivoituneet työntekijät saavat organisaation tai yrityksen menestymään.

Sykettä ehkäisyyn

Teknologiayhtiö Firstbeatin hyvinvointianalyysissa mitataan työntekijöiden stressiä ja palautumista alun perin urheilijoille kehitettyjen menetelmien avulla. Taustalla on Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimustyö, joka nojautuu fysiologiaan, matemaattiseen mallintamiseen ja käyttäytymistieteisiin.

Kehon toimintojen analysointi perustuu sydämen sykevälimittaukseen. Kehoon asetettavat mittarit tuottavat dataa töissä, vapaa-ajalla ja nukkuessa. Elimistö paljastaa: raporttiin kirjautuu punaisia ja vihreitä diagrammeja stressi- ja palautumistason mukaan. Vuorokausipiirakasta näkee selkeästi, ovatko tasot balanssissa.

Tulosten ja asiantuntijan palautteen jälkeen työntekijä saa suosituksia, joita noudattaen hän jaksaisi entistä paremmin. Tavoitteena on, että stressinsä hallitseva työntekijä on tehokas eikä sorru virheisiin. Kun hän lisäksi pystyy keräämään voimavaroja, sairauspoissaolotkin vähenevät.

Työntekijä saa eväitä siihen, mikä olisi juuri hänelle sopiva tapa liikkua. Hyväkuntoinen kun jaksaa paremmin paiskia töitä. Luuppi on suunnattu myös elintapoihin, joita pyritään rukkaamaan.

Suomalaisanalyysia on maailmalla käytetty yli tuhannessa yrityksessä, joiden työntekijöistä valtaosa onnistui mielestään parantamaan stressinhallintaa, unenlaatua tai liikuntaa. Suomessakin palvelua on hyödyntänyt jo reilut 30 yritystä muun muassa Vierumäen liikunta- ja terveysklinikalla.

Tuloksista tekoihin

Markkinoilta löytyy jos jonkinmoista sähköistä kädenojennusta työntekijöille ja organisaatioille. Työkuormituksen, palautumisen ja tunnetilojen mittaaminen sekä konkreettisten tulosten näkeminen voi potkaista uutta ytyä työpäivään.

Työpaikoilla teknologian uudet mittarit ovat aina kuluerä. Jos Terttu Työnantaja on valmis panostamaan ja Esko Esimieskin tukee, saattaa olla, että Ulla Uurastajat ja Asko Ahertajat saavat uutta motivaatiota ja jaksavat paremmin. Ainakin avoimuus työyhteisöissä on aina
tervetullutta.

Lähteet:
Elina Ravantti, Rauno Pääkkönen: Työhyvinvoinnin tilannekuva, TTL 2012
www.fiilismittari.fi
www.firstbeat.com
www.vierumaki.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.