Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas on kehittänyt vuodesta 2012 Ratko-mallia – ratkaisuja työyhteisön, työtehtävän ja työntekijän kohtaamiseen. Kun perinteisesti osatyökykyisiä on pyritty työllistämään valmentamalla yksilöä, Ratkossa koko työyhteisö haastetaan kehittämään itseään ja organisoimaan työtä.

– Työyhteisölähtöinen työllistämisen malli soveltuu moniin työyhteisön muutoshaasteisiin, kuten esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palaavan työn räätälöintiin tai ikääntyneen työntekijän työn sovittamistarpeisiin. Uskomme, että malli palvelee hyvin osatyökykyisten henkilöiden työllisyysasteen nostamisessa ja työurien pidentämisessä, jos on tahtoa näiden asioiden ratkaisemiseen, Vamlasin toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen kertoo.

Parhaillaan Vamlas tutkii ja jatkokehittää mallia Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa, jossa mukana on yhteensä kolme tutkijaa Kuntoutussäätiöstä, Orton Prosta ja Yritysvastuuverkosto FIBSistä. He selvittävät mallin toimivuutta ja levittämiskelpoisuutta työllistyvän yksilön, työyhteisön ja monimuotoisuuden johtamisen näkökulmista.

Tuloksia esitellään kaksipäiväisessä seminaarissa toukokuussa, ja loppuraportti ilmestyy kesäkuussa.

– Mielikuvissa, politiikassa ja palvelujärjestelmässä on näkemys, että työllistyminen on eniten kiinni yksilöstä itsestään. Tutkimuksessa näyttää kuitenkin nousevan esiin, että paljon riippuu myös siitä, miten työyhteisöä johdetaan ja miten työtä osataan organisoida osatyökyvyn kohdatessa, Lampinen sanoo.

”Vallalla on näkemys, että työllistyminen on kiinni yksilöstä itsestään, mutta paljon riippuu myös työn organisoinnista.”

Työnantaja kehittää osaamistaan

Pilottityöyhteisöinä ovat muun muassa Autismisäätiö, Ylöjärven kunta ja Lasten Päivän Säätiö, joka vastaa Linnanmäen huvipuiston toiminnasta.

– Linnanmäki rekrytoi vuosittain yli 600 kausityöntekijää. Viime kaudella heistä 10 oli osatyökykyisiä nuoria. Kokemukset olivat hyviä, ja oma osaamisemme karttui monimuotoisen työyhteisön johtamisessa. Tänä vuonna osatyökykyisiä nuoria on tarkoitus työllistää noin 15, henkilöstöpäällikkö Heikki Pitkänen Lasten Päivän Säätiöstä kertoo.

Pitkänen kiittää Ratko-yhteistyötä Vamlasin, erityisoppilaitosten ja työhönvalmentajien kanssa. Hän arvioi, että ilman yhteistyötä näitä nuoria ei ensinnäkään olisi edes löydetty eikä olisi osattu ottaa huomioon heidän erityistarpeitaan.

– Arviointityökalun – IMBA- ja MELBA-välineet – avulla työn vaatimuksiin ja henkilöiden taitoihin päästiin paremmin kiinni. Työkalu auttaa arvioimaan, mitä pitää ottaa huomioon kunkin työntekijän kohdalla kussakin työtehtävässä, jotta hän kykenee suoriutumaan siitä.

Nuorista kuusi toimi salisiistijänä. Se oli kokonaan uusi toimenkuva, jonka työajoissa oli mahdollisuus joustoihin. Tehtävien räätälöintiä ei muuten juurikaan tarvittu, mutta johtamisessa otettiin huomioon, että esimiehen oli oltava enemmän läsnä ja tukena, kun kysyttävää ilmeni.

Johdonmukaisia käytäntöjä

Sinänsä on huomionarvoista, että Pitkänen ei edes tiennyt työhön palkattujen vammojen tai sairauksien laatua – vain työkyvyllä suhteessa tehtäviin oli merkitystä.

Linnanmäki haluaa kehittää edelleen monimuotoisuuden johtamista ja erilaisten ihmisten rekrytointia. Tarkoitus on kiinnittää huomiota myös aikuisiin työntekijöihin, sillä tähän asti lähes kaikki kausityöntekijät ovat olleet varsin nuoria.

Pitkänen kertoo, että Työsuojelurahaston hankkeeseen liittyen heillä on keväällä kaksipäiväinen esimieskoulutus, jonka sisältöä tehdään Vamlasin ja tutkijan kanssa yhteistyössä.

– Käytäntöjen täytyy olla johdonmukaisia erilaisten ihmisten erityistarpeiden kanssa. Miten esimerkiksi viestitään työyhteisössä, että suurempi määrä taukoja ei ole suosimista vaan mahdollistaa henkilön työskentelyn. Tai miten yksilöiden erityistarpeita muutenkin osataan ottaa paremmin huomioon. Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät eivät ole yhtenäinen joukko vaan yksilöitä, Pitkänen sanoo.

Lisätietoa
Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hanke – Ratko-mallin edelleen kehittäminen. Tutkimus- ja kehityshanke.
www.tsr.fi > Hae numerolla 114130