Jari Tirkkonen.

Työturvallisuus

• 23.02.2017

Tavoitteena parempi sisäilma

Kosteus- ja homevaurioista puhutaan paljon. Ne ovat kuitenkin vain osa työpaikan sisäilmaa pilaavista tekijöistä. Oireita aiheuttavat myös kuiva ja tunkkainen ilma, pöly, lika sekä vetoisuus. Jos työskentelyolosuhteet ovat huonot, oireet saattavat pahentua. Ongelman korjaamiseen tarvitaan rakentamisen, rakennusten tutkimisen ja korjaamisen asiantuntemusta mutta myös sisäilmaterveyteen perehtymistä, ennakointia ja yhteistyötä.

Jo ennen oireita pitää toimia

Jyvässeudulla sisäilmaongelmat on ympäristöterveystarkastaja Jari Pihlajaniemen mukaan pääosin tiedostettu ja toimen­piteisiin on ryhdytty – julkisissa kiinteistöissä.

– Yksityisellä puolella ei ole vielä reagoitu riittävästi. Syitä tähän on useita: väärä asenne, tiedon puute ja taloudelliset seikat vaikuttanevat asiaan.

Pihlajaniemen mukaan jo ennen oirehtimista pitää osata toimia. Ennakointi tarkoittaa Jyvässeudulla esimerkiksi riskinarvioiden ja perehdytysohjeiden laatimista.

– Tietyn ikäiset kiinteistöt tarvitsevat kuntotutkimuksen, jossa tarkastetaan rakenteet ja talotekniikka. Joissain tilanteissa ainoa korjausmenetelmä on uusi rakennus.

Moniammatilliset sisäilmatyöryhmät ja sisäympäristötoimijoiden osaamisverkostot ovat tuoneet Jyvässeudulla huomattavaa hyötyä sisäympäristöongelmien ratkomiseen. Työterveydellä ja työsuojelulla on roolinsa ennakoivassa työssä.

– Viime aikoina meillä on kiinnitetty erityishuomiota esimerkiksi tilojen oikeaan käyttöön ja siivottavuuteen. Kiinteistötekniikan tulee toimia kunnolla. Parannusta on syntynyt esimerkiksi seuraamalla ilmanvaihtojärjestelmien toi­mintaa.

Viiden vuoden välein toteutettavan sisäilmastokyselyn vastausten perusteella korjaustoimet ovat olleet oikean suun­taisia.

– Tulokset ovat olleet merkittäviä terveyden, hyvinvoinnin ja myös taloudellisen vaikuttavuuden kannalta.

Jari Pihlajaniemi.

Perusteellinen tutkimus selvittää korjaustarpeen

– Jos rakennuksissa epäillään sisäilma-ongelmaa, lähdemme etsimään syytä tavallisesti ulkopuolisen asiantuntijan avulla, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Jari Tirkkonen kertoo.

Rakennuksista tutkitaan esimerkiksi ilmanvaihto, lämpöolosuhteet, pölyt, rakennusvillakuidut, PAH-yhdisteet ja rakennusmateriaalien hajoamisesta erittyvät yhdisteet. Haastavimpia tutkittavia ovat mikrobien sisäilmaan päästämät aineet.

– Korjaukseksi riittää joskus pelkkä imurointi, toisinaan saneeraukset ovat työläitä ja maksavat paljon. Yleinen vanhan rakennuksen korjaustapa on tiivistyskorjaus, jossa haitalliset hiukkaset pidetään rakenteiden sisällä tiivistämällä ikkunoiden seinäliitoskohdat sekä vesiputkien ja sähkökaapeleiden läpiviennit.

Keski-Suomen sairaahoitopiiri rakentaa uutta keskussairaalaa. Jotta sisäilmaongelmilta vältyttäisiin, uuden sairaalarakennuksen suunnittelussa on noudatettu Terve talo -kriteerejä. Erityishuomiota on kiinnitetty esimerkiksi ilmanvaihtoon, kosteuteen, lämpöön, puhtauteen ja rakennusmateriaaleihin.

– Rakennuksella noudatetaan korkeinta puhtausluokkaa P1. Siinä asetetaan vaatimuksia muun muassa materiaalien varastoinnille, pölyntorjuntamenetelmille, siivoukselle ja puhtaudelle. Projektissa on mukana myös puhtauskonsultti. Hän on työmaan ja tulevan sisäilman kannalta keskeinen tekijä.

Terveen talon toteutuksen kriteerit, toimisto- ja liikerakennukset

Kari Reijula.

Poteroituminen ei edistä ilmanalaa

Sisäilmaongelmat häiritsevät työpaikoilla. Työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta mainitsee, että joka viides toimistoissa työskentelevä kertoo saavansa sisäilmasta viikoittain silmien tai hengitysteiden oireita.

– Kosteus- ja homevaurioihin liittyy hieman kohonnut riski sairastua hengityselinsairauksiin. Ne eivät ole kuitenkaan ainoa sisäilmaongelma. Kehotan silti viipymättä korjaamaan merkittävät kosteusvauriot rakennuksissa, erityisesti sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Huonot työolosuhteet ja oireilu heikentävät yhdessä työterveyttä mutta myös tuottavuutta.

Sisäilma ja muutkin sisäympäristön olosuhteet ovat Reijulan mukaan tärkeä
hoitaa kuntoon jo ennen kuin oireita alkaa ilmetä. Rakentamisen ammattitaito, sisäilman asiantunteva tutkiminen ja korjauksen taitaminen ovat tie terveisiin rakennuksiin, niin myös rakennuksista huolehtiminen. Työpaikoillakin voidaan tehdä paljon.

– Työterveyslaitoksen kehittämä sisä­ilmaryhmän toimintamalli ohjeistaa työpaikkoja ongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja korjaamiseen, vastuuhenkilöiden nimeämiseen ja erityisesti tiedottamiseen.

Malli toimii jo useimmissa kunnissa ja työpaikoilla.

– Edelleen toivon rakentavaa yhteistyötä toimijoiden välillä. Huolestuttavaa on, mikäli kiinteistöstä vastaavan tahon ja työpaikan johdon välille syntyy erimielisyys ongelman ratkaisemisesta. Se voi johtaa omiin kantoihin poteroitumiseen ja vaikeuttaa tilanteen korjaamista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.