Työntekijät leikkaamassa kartonkia Enso-Gutzeitin Tainionkosken tehtailla Imatralla vuonna 1971. Vasta 1970-luvulla tehtailla käynnistyi nykymuotoinen työsuojelutoiminta, jossa myös työntekijät pääsivät ääneen.

Työturvallisuus

• 21.02.2017

Tappavaa tietämät­tömyyttä paperi­tehtaalla

Välinpitämättömyys ja tietämättömyys ovat usein työsuojelun esteenä. Vasta myrkkykuolema sai paperiteollisuuden heräämään.

Varttuneemmat muistavat iskevän laulun nokialaisesta paperityöläisestä, Esko Kulosesta, vuodelta 1970. Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Petri Revon sanoittama kappale kertoo mieliä kuohuttaneesta kuolintapauksesta. Kulonen oli työskennellyt öljymiehenä koneella, jolla valmistettiin käärepapereita sitrushedelmille. Työssään hän oli altistunut jatkuvasti difenyyli-myrkylle, mikä johti kuolemaan.

Tapauksen tultua julki myös Hannu Karpo kävi Nokian paperitehtaalla haastattelemassa Kulosen työtovereita Ajankuva-ajankohtaisohjelmaan. Työtoverit kertoivat Karpolle Kulosen olleen hyvin väsynyt ja nukahtaneen helposti työpaikalla vain istahtaessaan hetkeksi. Väsymys olikin lääkärien mukaan yksi oire myrkylle altistumisesta. Kymmenisen vuotta tehtaalla työskennellyt Kulonen oli kuollessaan vain 32-vuotias.

Myrkyllisiä aineita oli käytetty Kulosen käärepaperikoneella vuodesta 1955 alkaen. Miehet valittivat päänsärystä ja huonovointisuudesta jo vuonna 1959. Joitakin tutkimuksia tehtiin, mutta ne eivät johtaneet isompiin toimenpiteisiin. Asiaan ei osattu eikä välitetty puuttua ennen Kulosen myrkytyskuolemaa. Vasta tämän jälkeen tehtaalle saatiin kasvosuojukset ja kemikaalien varoituskyltit.

Esko Kulonen työskenteli paperikone IV:lla, joka ristittiin kymmenisen vuotta myöhemmin ”myrkkypaperikoneeksi”. Kuvassa paperikone IV Nokian uudella paperitehtaalla Jyränmaalla vuonna 1954. Kone on asennettu paikoilleen, ja seuraavana vuonna alkoi käärepaperin valmistus.

Tietämättömyys käytettyjen kemikaalien vaarallisuudesta oli Nokian paperitehtaalla asettanut työntekijöiden terveyden ja elämän uhanalaiseksi. Kevättalvella 1970 Työterveyslaitos teki paperitehtaalla tutkimuksia, myös työntekijät ja ammattiosasto vaativat tietoa ja toimenpiteitä. Käyttöön otettiin turvalaitteita ja ”myrkkypaperikone” ympäröitiin peitteillä estämään myrkyn leviämistä työympäristöön.

Difenyylille altistuneille tehtiin terveystarkastuksia, ja vuoteen 1972 mennessä myrkytystapauksia oli löytynyt kaikkiaan kymmenen. Työntekijät olivat ymmärrettävästi haluttomia työskentelemään myrkkypaperikoneella. Vuoden 1972 alussa paperikone IV:n työntekijät päättivät lopettaa paperin valmistuksen kahden viikon kuluessa.

Nokian tapahtumat vauhdittivat työsuojelua tehtailla. Paperiteollisuuden työsuojeluasiain neuvottelukunta antoi vuonna 1973 suosituksen alalla käytettävistä kemikaaleista. Työnantajaliitto ja ammattiliitto tekivät yhdessä myös suosituksia työsuojelukoulutuksesta, suojavaatteista ja -välineistä. Työsuojelutoiminta kehittyi 1970-luvulla huomattavasti, kun suuremmille tehtaille saatiin myös työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäälliköt.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.