Mielipide

• 13.05.2016

Some koukuttaa kuin huumeet

Facebook, Twitter, WhatsApp, Instagram, Pinterest, YouTube… Miltä tuntuisi olla hetkinen ilman? Menisikö elämä raiteiltaan vai tulisiko lisää aikaa muuhun, vaikka töiden tekemiseen?

Suomalaiset ovat Facebook-kansaa, jos on uskominen Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämää selvitystä. Eikä ole edes vaikea uskoa: kuinka moni meistä ei olisi tänäänkin
vilkuillut, mitä kavereille naamakirjassa kuuluu, tai päivittänyt omaa statustaan.

Selvityksen mukaan 56 prosenttia yli 15-vuotiaista käyttää Facebookia. Käyttö vaihtelee ikäryhmittäin: esimerkiksi 82 prosenttia 25−34-vuotiaista ja 63 prosenttia alle viisikymppisistä tykkää olla Facebookissa. Sitä vanhemmista työikäisistä 38 prosenttia käyttää palvelua.

Tilastokeskuksen tutkimus Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö vahvistaa saman: yli puolet työikäisistä seuraa yhteisöpalveluja, Facebookin lisäksi muun muassa Twitteriä. Aina mukana kulkevan älylaitteen ansiosta on helppo kuulua suomalaiseen somekansaan, noin 2,4 miljoonan naamakirjalaisen ja puolen miljoonan tviittaajan joukkoon.

Aito addiktio

Computerworld-julkaisun kolumnisti Mike Elgan jyrisee: some addiktoi yhtä paljon kuin huumeet. On saatava lisää. Facebookista ei voi irrottautua, koska siellä ovat kaikki. Egoa hivelee, kun omasta päivityksestä tykätään tai Twitterissä saa uusia seuraajia.

Kun A-klinikkasäätiö julkaisi nettitestin, jolla pystyi arvioimaan Fb-riippuvuuttaan, testiä tehtiin viikon aikana noin 17 500 kertaa. Liki neljäsosa vastanneista kertoi viettävänsä usein aikaa ajatellen Facebookia ja suunnitellen sen käyttöä.

Säätiön viestintäpäällikköä Aino Majavaa tulos ei hämmästytä: Facebookiin jää helposti koukkuun muun muassa stressaavissa elämäntilanteissa. Säätiön ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan riippuvuuskäyttäytymiseen altistavia ärsykkeitä on arjessa yhä enemmän. Hän on huolestunut siitä, että liian monilla suomalaisilla on vaikeuksia hallita Facebookin käyttöä.

Psykoterapeutti, psykologi Tarja Salokoski toteaa yrityksensä Psykologipalvelut Mieli ja Kuvitus -nettisivuilla, että hallitsematon sosiaalisen median käyttö on kaikenikäisillä kasvava ongelma ja että sen tunnistaminen, tuki ja hoito ovat puutteellista.

Brittitutkijat väläyttivät, että älylaitteisiin pitäisi saada samanlainen riippuvuusriskistä kertova varoitus kuin tupakka-askeihin. Professori Raian Alin mukaan digiaddiktio tuottaa aikuisillekin neurologisia ongelmia: luovuus heikentyy, masennus uhkaa ja kuva todellisuudesta häiriintyy.

Saksalainen psykiatri Manfred Spitzer lanseerasi termin digidementia, kun hän julkaisi bestselleriksi yltäneen kirjansa Digitale Demenz. Kun digidementia iskee oikeaan aivopuoliskoon, se vaikuttaa muun muassa muistiin, ongelmanratkaisukykyyn ja uuden oppimiseen.

Ajanhallinta hukassa

Kun työnantajalla on oikeus määrätä työajasta ja -välineistä, se voi halutessaan myös kieltää somen käytön työaikana. Käyttökielto olisi ongelmallista organisaatioissa, joiden näkyminen somessa on pelkästään eduksi. Työntekijän positiiviset postaukset ja tviitit saavat pomonkin hurraamaan.

On hyvä muistaa, että työntekijää koskee lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan ja se kattaa myös siviilielämän. Kipakka kritiikki sosiaalisessa mediassa voi tulla kalliiksi ja tuhota jopa uran.

Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen työsuojelupaneelissa on kartoitettu somen käyttöä työpaikoilla. Ongelmiksi koettiin muun muassa, ettei työpaikalla ole selkeitä pelisääntöjä somen käytöstä ja että some pirstaloi työaikaa ja häiritsee työntekoa sekä hankaloittaa ajanhallintaa.

Aino Majavan mukaan somen parissa syntyy helposti flow-tila, jossa liu’utaan tehtävästä toiseen ja aika kuluu nopeasti. Se sopii huonosti yhteen keskittymistä vaativien töiden kanssa.

Pääparka ei kestä, jos siellä jyllää koko maailma. Muisti alkaa pätkiä.

Paneelissa tuli esiin myös henkinen kuormitus: infoähky ja stressi, kun on pakko olla läsnä jatkuvasti. Addiktille levottomuutta aiheuttaa sekin, ettei pääse olemaan tuoksinassa mukana: somepiikki on saatava. Somen kuormitustekijöitä on kuitenkin kartoitettu harvassa organisaatiossa.

Paasto paikallaan

Kun ennen kahvitauoilla lueskeltiin päivän lehteä, nyt uutisvirtaa kytätään somesta reaaliaikaisesti. Majava muistuttaa, että työn ja työstä palautumisen raja hämärtyy, jos tauotkin vietetään netissä. Hänen mukaansa someriippuvuuden haittojen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää sekä työhyvinvoinnin että työn tuottavuuden kannalta.

Onko siis pakko seurata ja kommentoida maailman, Suomen ja lähipiirin tapahtumia tässä, heti ja nyt? Verkkokäyttöä mittaavan My Lifen mukaan 56 prosenttia ihmisistä pelkää jäävänsä ulkopuolelle jostain tärkeästä, jos he eivät seuraa koko ajan someverkostojaan. Ilmiötä kutsutaan FoMO:ksi, Fear of Missing Out. Suomeksi se voisi olla HuTi, hukkasin tilaisuuden.

Läsnäolon pakko johtaa siihen, ettei ole koskaan aidosti läsnä. Ei näe eikä kuule, mitä ympärillä tapahtuu, kun samanaikaisesti tuuttaa Twitteriä. Brittitutkija Andrew Przybylski toteaa, että FoMO-tilassa ihminen voi unohtaa itsensä. Seuratessaan muiden tekemisiä hän ei huomaa itse tekevänsä kiintoisia asioita tai olevansa niiden keskellä.

Sosiaalisen median tutkijan Suvi Uskin mielestä siedätys on paras tapa tarkastella suhdettaan somen käyttöön. On myös mielekästä miettiä, miksi käyttää someen aikaansa.

Ottaisimmeko opiksi Paavo Peltomäen mietteistä? Hänen mukaansa vanhempi sukupolvi on raahautumassa somen villityksiin teinien tavoin. Häntä risoo ihmisten jatkuva avautuminen ja median kautta eläminen. Hän korostaa, että median pitäisi olla osana arkea eikä koko elämä.

”Olemme riippuvaisia muiden kehuista, ja se tuo sisältöä päiviimme. Asia ei saisi olla näin. Sosiaalinen media on loistava työväline elämässä, kunhan sitä ei käytetä liikaa, väärin tai huomionhakuun. Menkää ulos ja tavatkaa uusia ihmisiä. Senkin voi tehdä ilman sosiaalista mediaa”, toteaa 8.-luokkalainen Paavo mielipidekirjoituksessaan Turun Sanomissa.

Lähteet:
yle.fi/uutiset

Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2015

Computerworld 14.12.2015

a-klinikka.fi

humanitiesinmedicine.org/manfred-spitzer

TTL & TTK: Työsuojelupaneeli IV, Janhonen & Toivanen 2015

mashable.com

tiedetuubi.fi

HS 24.6.2015: Oletko someriippuvainen

ts.fi, mielipiteet 30.10.2013: Elämmekö sosiaalisen median kautta?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.