kolumni

• 01.12.2016

Luovuus, tuottavuus ja työhyvinvointi

Työhyvinvoinnin kehittämisellä on suora yhteys tuottavuuteen. Hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut ja innostunut työstään, mikä luonnollisesti johtaa myös työn tehokkuuden kasvuun. Innostunut työntekijä haluaa kehittää omaa työtään ja koko organisaation toimintaa. Hänen päässään saattaa myös syntyä kuningasajatus, joka johtaa siihen paljon peräänkuulutettuun innovaatioon.

Pelkkä yksilön hyvinvointi ei riitä. Luovuudessa keskeistä on yhteistyö. Luovat ratkaisut eivät yleensä synny yksilön ajatuksista vaan toisiinsa kytkeytyvistä oivalluksista.
Kehittäminen ei siis ole vain tiettyjen yksinoikeus. Kaikki kehittävät -kulttuuri on tätä päivää.

Usein kehityksen esteenä on uudistumiskyvyn puute. Ihmisille on tyypillistä takertua turvalliseen vanhaan. Vanha tunnetaan, mutta uudistamisen jälkeistä tilaa ei. Kuitenkin muutokseen uskaltautuminen on useimmiten tae organisaation tuottavuuden ja kilpailukyvyn turvaamisesta.

Kun organisaation syntyy uskalluksen ja kokeilemisen ilmapiiri, kaikki on mahdollista. Myös virheitä pitää uskaltaa tehdä. Niistä pitää tietenkin ottaa opiksi, mutta ei rangaista. Tällaisen kulttuurin luomisessa punnitaan myös johtajien taidot. Ratkaisevinta on päivittäinen tapa johtaa työyhteisöä.

Mitään uutta ei hevillä synny, jos työpaikalla on vallalla jatkuva kiire ja sählääminen. Hyvät ideat vaativat huokoisuutta ja aikaa pysähtyä rauhassa ajattelemaan.

On myös osattava mitata hyvinvoinnin ja tuottavuuden kehitystä, jotta innovatiivisuutta ja kehittämiskulttuuria tukeville toimenpiteille saadaan uutta potkua. Tällaisia, hyvinkin konkreettisia mittareita on viime aikoina kehitetty ja niiden toimivuutta testattu hyvällä menestyksellä.

Telma 4/16:sta löydät vahvaa taustaa ja esimerkkejä, jotka syventävät edellä kuvaamiani ajatuksia.

Rauno Hanhela

päätoimittaja

rauno.hanhela@ttk.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.