Palo- ja työturvallisuustuotteisiin keskittyvän perheyritys Tamrexin toimitusjohtaja Anne Martiskainen pitää työstään. Hän tuntee työn iloa.

– Näin pääsääntöisesti, vaikka toki mukaan mahtuu myös huonoja hetkiä, Martiskainen miettii.

Martiskaista motivoi yrityksen kehittäminen ja eteenpäin vieminen. Hän pitää voimavaranaan myös hyvää työilmapiiriä, jonka hänen mielestään luo henkilökunnan hyvä yhteistyö ja myönteinen vuorovaikutus.

– Huikea kannustus oli lisäksi meidän omistajien eli minun, isäni Henry Rayn ja veljeni Tomas Rayn nimittäminen Tampereen Vuoden 2016 Yrittäjäksi.

Martiskainen huolehtii myös henkilökuntansa mahdollisuuksista kokea työn iloa pyrkimällä esimerkiksi pitämään työolosuhteet suotuisina.

– Hyvän työilmapiirin eteen täytyy itse kunkin tehdä osansa. Kiinnittämällä huomiota siihen, miten puhuu, millaisella äänensävyllä ja millaisilla sanoilla.

– Pidän myös hyvin tärkeänä myönteisen palautteen antamista.

Suotuisat työolosuhteet edellyttävät lisäksi, että työvälineet ovat kunnossa. Fyysiset ja tekniset asiat vaikuttavat työntekijöiden mielialaan ja mahdollisuuksiin päästä tavoitteisiin.

Anne Martiskaiselta ja koko henkilökunnalta odotetaan asiantuntemusta palo- ja työturvallisuustuotteista. Se edellyttää myös niitä koskevien lakimuutosten nopeaa omaksumista. Asiantuntemusta löytyy muun muassa tuotepäällikkö Kirsi Oldénilta.

sitoutunut Henkilökunta

Tamrexissa on 29 työntekijää. Pisimpien työsuhteiden kesto on yli 20 vuotta. Pian palkitaan 25 vuotta talossa ollut työntekijä ja muutaman vuoden päästä toinen. Anne Martiskainen laskee, että työsuhteiden keskimääräinen pituus on kahdeksan vuotta. Tamrexistä lähti juuri yksi työntekijä, ja kaksi palkattiin.

– Odotan heiltä uusia näkemyksiä ja ehdotuksia. Kannustan heitä kertomaan huomioistaan, Martiskainen sanoo.

Martiskainen tietää, että kaikki yrityksessä työskentelevät käyttävät työaikansa tehokkaasti hyödyntäen kokemustaan ja tietotaitoaan.

– Meillä riittää töitä päivän jokaiselle työtunnille, kukaan ei tunne itseään hetkeäkään tarpeettomaksi.

Henkilökunnalta vaaditaan jatkuvaa valmiutta uuden oppimiseen ja halua itsensä kehittämiseen. Martiskainen mainitsee, että työturvallisuusalaan liittyviin lakeihin ja standardeihin tulee vuosittain muutoksia, jotka vaikuttavat tuotteiden vaatimuksiin.

– Myyjien on tunnettava myymänsä tuotteet. Heidän täytyy osata kysyä oikeat kysymykset asiakkailta. Esimerkiksi hengityssuojaimia voidaan tarvita niin pölyiltä ja kaasuilta kuin kipinöiltä ja roiskeilta suojautumiseen. Myyjiltä odotetaan työturvallisuustuotteiden asiantuntemusta.

Martiskainen sekä hänen isänsä ja veljensä ovat vetäneet yritystä 18 vuotta. Henry Ray toimii hallituksen puheenjohtajana ja Tomas Ray huoltopäällikkönä.

Ylikuormittumisen ehkäisemiseksi Martiskainen käyttää apunaan henkilökuntansa osaamista.

Yritys kasvaa jatkuvasti

Anne Martiskainen kertoo, että Tamrex on 13 prosentin kasvuvauhdissa. Tämän vuoden liikevaihdoksi ennakoidaan noin seitsemää miljoonaa euroa. Martiskaisen perheen vetovastuun aikana liikevaihto on pienentynyt ainoastaan yhtenä vuotena.

– Jatkuva kasvu perustuu pitkäjänteiseen työhön eikä yksittäisiin kampanjoihin. Pystymme keskisuurena perheyrityksenä nopeisiin päätöksiin ja välittömään reagointiin ja siten vastaamaan heti asiakkaan tarpeisiin, Martiskainen selvittää.

Martiskainen jatkaa, että kuukausittaiset myynnit vaihtelevat paljon. Se ei tarkoita epäonnistumista, että jonakin kuukautena mennään miinuksen puolelle. Martiskainen on oppinut hyväksymään, että myynnin ennustaminen on mahdotonta.

– Myynti on jatkuvaa ylös-alasliikettä.

Tamrexin asiakaskunta ulottuu yksityishenkilöistä ja yrityksistä julkiselle puolelle. Yrityksen toiminta jakautuu palo- ja työturvallisuustuotteisiin sekä näihin liittyviin palveluihin. Tuotevalikoiman laaja-alaisuus ja asiakkaiden monipuolisuus tarkoittavat monen langan pitämistä käsissä yhtä aikaa. Työ on vaativaa, ja Martiskaisella onkin jatkuvasti tunne, että aika loppuu kesken.

– Kasvuyrityksen luotsaaminen tarkoittaa myös kuormittumista.

Ylikuormittumisen ehkäisemiseksi Martiskainen käyttää apunaan henkilökuntansa osaamista. Hänen ei tarvitse tehdä kaikkea, sillä hänen ympärillään on alan ammattilaisia. Martiskaisen mukaan he osaavat suurimman osan töistä häntä paremmin.

Kuormittumista Martiskainen hallitsee myös pyrkimällä erottamaan työn ja vapaa-ajan toisistaan.

– Iltaisin ja viikonloppuisin en tee töitä, ja yritän olla ajattelemattakin työasioita. Töissä painan sitten täydellä teholla.

Juttutuokio huoltomies Mikael Forsbergin kanssa. Kun Anne Martiskainen sulkee päivän päätteeksi yrityksen oven takanaan, työpaikalle jää monta keskeneräistä tehtävää.

Olisipa enemmän omaa aikaa

Kiireestä huolimatta Martiskainen saa useimmiten asiat valmiiksi aikarajoissa. Hän priorisoi tehtäviä aikatauluttamalla kalenteriinsa asiat, jotka on pakko hoitaa.

– Muut hoidan sitten ennemmin tai myöhemmin. Yritän sopia enintään yhden tapaamisen päivää kohden ja sen heti aamuun. Loppupäivän uppoudun työhöni ja työskentelen keskeytyksettä.

Tehokkaasta työskentelystä huolimatta Martiskainen poistuu päivän päätteeksi työpaikalta jättäen monta asiaa viimeisteltäviksi myöhemmin. Roikkumaan jääneet asiat ruokkivat stressiä. Harvalla tehtävällä on täsmälliset deadlinet, jonka takia niiden tekeminen siirtyy.

– En voi yleensä tehdä yli kahdeksantuntisia päiviä, sillä minun on mentävä huolehtimaan lapsista. Puolisoni on matkustanut paljon, ja hän on juuri aloittanut työskentelyn toisella paikkakunnalla. Ensimmäiset kymmenen vuotta tein töitä arjet lähes kellon ympäri, sillä yritys oli lapseni.

– Isovanhemmat onneksi auttavat tiukan paikan tullen lasten hoidossa.

Myös vapaa-ajalla Martiskaisella on tunne, ettei hän ehdi tehdä kaikkia asioita, joita haluaisi tehdä. Hän unelmoi monen muun vanhemman lailla, että hänellä olisi enemmän omaa aikaa. Martiskainen viettää lähes kaiken vapaa-aikansa kuusi- ja yhdeksänvuotiaiden lastensa kanssa.

– Toivoisin, että pääsisin useammin lenkille sekä käsitöiden pariin. Toki tilanne on helpompi kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten, jolloin lapset olivat vielä riippuvaisempia vanhemmistaan.

Elämäänsä tyytyväinen

Martiskaisen stressi oireilee lähinnä unen häiriöinä.

– Unihäiriöni alkoivat, kun lapset nukkuivat pienempinä huonosti, minkä jälkeen oma unirytmini ei ole kunnolla palautunut. On se kuitenkin ajan myötä vähitellen alkanut asettua, Martiskainen kertoo.

– Yritän myös olla ajattelematta työasioita mennessäni nukkumaan tai herätessäni liian aikaisin. Jos ehdin lenkkeilemään enemmän, huomaan, että olen rennompi ja hyvällä tavalla väsynyt.

Martiskainen ei kuitenkaan ole stressistä huolimatta ärtynyt, aggressiivinen, ahdistunut tai masentunut. Elämä tuntuu hyvältä ja mielekkäältä.

– Elämäni on tällä hetkellä aika hyvässä tasapainossa. Eikä minulla ole mitään isoja murheita, jotka veisivät kaikki voimani.