Työturvallisuus

• 23.02.2017

Kemikaali­riskit minimiin

Jopa miljoonat työntekijät altistuvat terveydelle vaarallisille aineille Euroopassa. Tuumailu ei riitä Suomessakaan: jotain on tehtävä, ennen kuin altistus aiheuttaa vakavia sairauksia.

EU:ssa peräti 5,3 miljoonalla työntekijällä on riski saada keuhkosyöpä. Syöpää pidetään työntekijöille suurimpana yksittäisenä terveysriskinä: se aiheuttaa eniten työperäisiä kuolemantapauksia EU:ssa. Vuosittain 53 prosenttia työn aiheuttamista kuolemista katsotaan johtuvan syövästä, 28 prosenttia verenkiertoelinten sairauksista ja kuusi prosenttia hengityselinsairauksista.

Vuoden 2004 karsinogeeni- ja mutageenidirektiivi kaipaa päivitystä, ja komissio on jo ryhtynyt toimiin. Ehdotetuilla muutoksilla rajoitetaan työpaikalla tapahtuvaa altistumista kolmelletoista syöpää aiheuttavalle kemikaalille. Sattumaa tai ei, komissio tiedotti direktiivimuutoksista perjantaina 13. toukokuuta 2016.

Epäonnen luku kääntyy eduksi, jos muutokset toteutetaan. Uusilla ja tarkistetuilla raja-arvoilla määritellään kemiallisen karsinogeenin enimmäispitoisuus työpaikan hengitysilmassa. Komissaari Marianne Thyssenin mukaan muutokset säästävät 100 000 ihmishenkeä 50 vuoden aikana.

Työ on kesken, sillä raja-arvo pitäisi määritellä yli 20 kemialliselle tekijälle. EU:ssa noin 20 miljoonaa työntekijää altistuu ainakin yhdelle näistä tekijöistä. Komission jatkoehdotusta odoteltiin viime vuoden puolella, mutta yhteisymmärrystä eri tahojen välillä ei ole vielä saatu.

EU:ssa peräti 5,3 miljoonalla työntekijällä on riski saada keuhkosyöpä.

Raja-arvot syyniin

Kaikkia komission esiin nostamia vaarallisia aineita ei Suomessa käytetä tai niiden käyttö on vähäistä. Uudet raja-arvot eivät aiheuttane isoja muutoksia, sillä meillä linja on sama tai jopa tiukempi. Lausunnossaan komissiolle Työterveyslaitos (TTL) peräänkuuluttaakin läpinäkyvyyttä ja tarkempia perusteluja eritoten Suomea höllemmille raja-arvoille.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)on vastikään päivittänyt HTP-julkaisunsa eli haitallisiksi tunnetut pitoisuudet. HTP-arvoja käytetään arvioitaessa työpaikan ilman epäpuhtauksia ja työntekijöiden altistumista niille. Suomessa työnantajan on myös ilmoitettava Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin ne työntekijät, jotka altistuvat merkittävän osan työajastaan syöpävaaraa aiheuttaville aineille.

Esimerkiksi keuhkosyöpää aiheuttavilla kromi(VI)-yhdisteille altistuu Suomessa yli 7 000 henkilöä. Suuri osa on hitsaajia tai kaasuleikkaajia, mutta rekisteriin on ilmoitettu myös maatalous-, teollisuuskone- ja lentokoneasentajia ja -korjaajia, levyseppiä, rautarakennetyöntekijöitä ja putkiasentajia. Euroopassa yli 900 000 työntekijää altistuu mainituille yhdisteille.

TTL pitää ehdotettua kromi(VI)-arvoa liian korkeana työntekijöiden turvallisuuden kannalta. HTP-arvo on Suomessa viisi kertaa alempi kuin komission ehdottama.

Kiteinen piidioksidi, kvartsi, ei kuulu ASA-rekisteriin ilmoitettaviin altisteisiin.
Kuitenkin Kemikaalituoterekisterin mukaan sitä valmistettiin yli 180 000 tonnia ja tuotiin noin 230 000 tonnia vuonna 2014. Altistuvien työntekijöiden määrä on ollut huomattava, ja TTL pitää ehdotettua raja-arvoa liian korkeana.

Hengitettävää kiteistä piidioksidia käytetään muun muassa kaivoksissa, lasinvalmistuksessa ja rakennusteollisuudessa. EU:ssa peräti 5,3 miljoonalla työntekijällä on riski saada keuhkosyöpä.

Haitoille vaihtoehtoja

TTL:n tutkimushankkeessa selvitettiin, mitä toimia työpaikoilla on tehty kemikaalihaittojen torjumisessa vaihtoehtoisilla aineilla ja prosesseilla.

TTL lähetti sähköisen kyselyn 2 000 yritykselle. Vastausprosentti jäi alhaiseksi, mikä toivottavasti kertoo enemmän tiedon puutteesta kuin haluttomuudesta muuttaa asenteita riskittömään suuntaan. Vastauksia kertyi vain 170, jotka olivat linjassa kansainvälisten tutkimustulosten kanssa.

Yrityksissä oli etsitty ratkaisuja terveysriskien minimoimiseksi. Lähes kaikissa oli tehty riskien hallintatoimia, jotka liittyivät pääasiassa henkilökohtaisten suojaimien käyttöön. Jostain syystä esimerkiksi kemikaalien korvaamista ei koettu riskinhallintakeinoksi.

Korvaaviin aineisiin tai vaihtoehtoisiin prosesseihin päätyneet yritykset olivat ratkaisussaan arvioineet riskejä sekä huomioineet työtekijöiden terveyden ja työtyytyväisyyden. Lainsäädännöstä vain työturvallisuuslain koettiin vaikuttaneen korvaamiseen.

Korvaamisen etuna pidettiin ennen kaikkea sitä, että tuoteturvallisuus ja työturvallisuus paranivat. Kun esimerkiksi lisääntymisterveydelle haitallinen liuotinaine vaihdettiin toiseen, myös raskaana olevat pystyivät jatkamaan töitä. Lisäksi syöpäriskiä aiheuttaneen aineen korvaamisen jälkeen ei ollut enää tarvetta ilmoittaa työntekijöitä ASA-rekisteriin.

Tietoa kaivataan

Selvityksen mukaan suurin este oli se, että haitta-aineen korvaavaa vaihtoehtoa ei ollut tiedossa tai sellaista ei löydetty. Vastaajat kaipasivat tietopankkia, asiantuntija-apua ja tietoa, miten kemikaalin korvaaminen vaikuttaa työturvallisuuteen, terveyteen ja ympäristöön.

Korvaamisesta on niukasti saatavilla suomenkielistä opastusta. Yhdessäkään yrityksessä ei hyödynnetty englanninkielisiä työkaluja.

Tietoa on kuitenkin tarjolla: Kemikaalivihi-portaali auttaa yrityksiä, joissa mietitään kemikaalien korvaamista, käyttöä ja riskienhallintaa. Sivustolla voi testata työpaikan kemikaaliturvallisuustason, kokeilla nettityökalua, tutustua riskienhallinnan malliratkaisuihin ja saada hyötytietoa ja esimerkkejä kemikaalien korvaamiseen.

Turvallisempi tulevaisuus luodaan tänään.

Lisätietoja:

Työterveyslaitoksen ohjeet tuotantoprosessien vaarallisista kemikaaleista eroon pääsemiseksi

Lähteet:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.