Keinoja työperäisten sairauksien ehkäisyyn

Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Kirsi Koskela, mikä on Työperäisten sairauksien rekisteri?

Työperäisten sairauksien rekisteriin kerätään tietoa vakuutusyhtiöihin kirjatuista ammattitautiepäilyistä ja vahvistetuista ammattitaudeista. Rekisteri on perustettu Työterveyslaitokseen vuonna 1964 Suomen Ammattitautirekisterin nimellä. Nykyisin se on hyvinkin kattava sairaus-, aiheuttaja-, toimiala- ja ammattikohtaisesti. Vuodesta 2005 lähtien on ollut mahdollista erottaa vahvistetut tapaukset epäillyistä tapauksista, mikä on merkittävä asia.

Mikä on tehtäväsi?

Toimin vastuulääkärinä eli vastaan siitä, että kaikki rekisteriin kirjatut diagnoosit ja sairauden aiheuttajat ovat lääketieteellisesti mahdollisimman oikein ja loogisia. Toinen tehtäväni on organisoida tiedoista määräaikaisjulkaisuja.

Mistä rekisteriin saadaan tiedot?

Tiedot kertyvät Tapaturmavakuutuskeskuksesta (TVK) sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (MELA). Näistä saadaan ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset rekisteriin. Lisätietona tulevat ammattitauti-ilmoitukset, joita lääkärit ovat lain mukaisesti tehneet aluehallintovirastoon.

Onko rekisterissä kansainvälistä vertailutietoa?

Eurostat julkaisee EU-maista monenlaista tilastotietoa. Jäsenmaiden ammattitautitilastoinnin vertailtavuusongelmista johtuen tilastotiedon keräämistä ollaan uudistamassa. Eurostat on käynnistämässä pilottihanketta, jonka myötä ohjeistetaan jäsenmaita siitä, miten ammattitauteja tulisi tilastoida EU:n alueella. Eurostat kerää eri maista tietoja, jotta niitä voidaan vertailla keskenään.

Mihin tietoja käytetään ja ketkä siitä hyötyvät?

Tietoja kerätään pääsääntöisesti siksi, että tiedettäisiin, mikä on ajankohtainen ammattitautitilanne ja mihin suuntaan ammattitautien määrät ovat menossa. Tietojen avulla kehitetään keinoja, joilla ammattitauteja voidaan ehkäistä.

Työperäisten sairauksien rekisterin toiminnassa on mukana yhteistyöryhmä: datan toimittajat eli TVK ja MELA sekä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Rekisterin tietoja hyödynnetään muun muassa ammattitautidiagnostiikassa. Rekisteritiedon avulla tiedetään, kuinka paljon tietyt altisteet aiheuttavat ammattitauteja ja minkälaisia uusia ammattitaudin aiheuttajia ilmaantuu. Esimerkiksi yritykset voivat hyödyntää rekisteritietoa oman alansa keskeisten terveysuhkien arvioinnissa.

Mitä työterveyteen liittyviä uhkia on omassa työssäsi ja kuinka huolehdit työhyvinvoinnistasi?

Monet yt-kierrokset, joita meilläkin on takana, hieman huolestuttavat – mikä on tutkimuslaitoksemme tulevaisuus? Omassa työssäni en juuri nyt näe uhkia. Tulin kahdeksan vuotta sitten työhön, josta todella pidän. En koe tulevani töihin vaan hyvään työyhteisöön. Tämä ylläpitää työhyvinvointia. Ja koska asun maaseudulla, on kuin menisin toiseen maailmaan töistä lähdettyäni. Kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa ei vapaa-ajan ongelmia ole, koska on jatkuvasti paljon asioita myös työn vastapainoksi.