– Ihmisen ja organisaation yhteneväiset arvot lisäävät työhyvinvointia. Kun työ on motivoivaa, sitä on mielekästä tehdä, sanoo Kalle Löövi.

Henkilö

• 21.02.2017

Kalle Löövi: SPR tarvitsee joukkue­pelaajia

SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi voi herkistyä kauniin taulun edessä muttei tilanteessa, jossa ihmisillä on hätä. Silloin vetäistään toimintavaihde päälle ja organisoidaan avustustyö salamannopeasti.

Kalle Löövi kuvaa, että kiihdytys nollasta sataan on operaatioissa todella nopea.

– Järjestön toimijat ovat joukkuepelaajia, jotka ovat hyviä kansalaisten organisoinnissa. He saavat lähes mahdottoman onnistumaan. Hankalissa tilanteissa on tehty suoranaisia ihmeitä, hän kuvaa.

Punainen Risti on tehnyt työtään 150 vuotta, niistä Löövi on työskennellyt mukana viimeiset 45. Ensin nuori Kalle teki vapaaehtoistyötä kotipaikkakuntansa Valkeakosken paikallisosastossa. Valmistuttuaan hallintotieteistä vuonna 1978 hän ryhtyi konsulttina kehittämään kadonneiden henkilöiden etsintää ja etsinnän johtamista. Menetelmät ovat käytössä edelleen.

Sittemmin hän on työskennellyt avustustyöntekijänä eli delegaattina eri puolilla maailmaa sodan ja katastrofien runtelemissa kohteissa sekä koordinaattorina ja johtajana kotimaassa ja kansainvälisen Punaisella Ristin päämajassa Genevessä.

Löövi kertoo pysyvänsä tien päällä ja tolkuissaan innostavan työnsä ansiosta.

– Tämä on työtä, jossa tapaa kotimaisissa ja ulkomaisissa tehtävissä paljon tavallisia ihmisiä. He ovat hoitamassa omia asioitaan paikoissa, joissa on jonkinlainen uhka tai kriisi päällä, tai auttamassa muita. He ovat hyviä tyyppejä, mukavia ihmisiä. Peruskuvioon kuuluu sosiaalista toimintaa, jonka ansiosta voi vielä oppia vaikka mitä, maailmanhistoriallisestikin tärkeitä asioita. Siksi tässä on mukava olla mukana.

Löövin eteen on osunut tapahtumia, joissa hän on miettinyt, että tämä on niin väärin. Pääasiassa hän näkee kuitenkin ongelman sellaisena, että se voidaan korjata yksilönä tai useimmiten isolla porukalla. Kaikki keskittyvät parantamaan tilannetta, eikä kauheuteen jäädä vellomaan.

– Toteamme, että tähän emme suostu, vaan korjaamme asiat.

Vesitilkan jakaja on aito sankari

Maailmassa on 195 itsenäistä valtiota ja niissä 190 itsenäistä Punaista Ristiä tai Punaista Puolikuuta, joilla on oma kenttäorganisaatio. Suomessa paikallisosastoja on 500.

– Olemme niin suuri kuin 17 miljoonan ihmisen organisaatio voi olla. Mutta yhtä lailla olemme niin pieni kuin pienin meistä ja pääsemme joka koloon, kun tarvis on. Siinä on liikkeen vahvuus.

Punainen Risti tai Puolikuu etsiikin riveihinsä joukkuepelaajia. Järjestö haluaa mukaan ihmisiä, jotka osaavat nopeasti arvioida, miten joukkueen kannattaa ryhmittyä, jotta päästään eteenpäin. Ja kaikkien pitää tehdä työssä tilaa paikallisille auttajille ja avun tarvitsijoille.

Sen sijaan sankarin ura operaatioissa on aina lyhyt, eikä sellaiseen kannata Löövin mukaan pyrkiä missään. Ainoa ihminen, jota hän sanoo sankariksi, on pieni poika, joka kerran jakoi hänen kanssaan vesitilkkansa, kun molemmat olivat äärimmäisen janoisia.

– Mutta meilläkin on valitettavasti joukossamme ihmisiä, joiden adrenaliinivirtaus on sen verran kova, etteivät he tajua ihmisten asuneen alueillaan satoja tai tuhansia vuosia, vaan kuvittelevat, että nyt edetään ikään kuin mentäisiin ensimmäisinä ihmisinä avaruuteen. Sillä ei tarkoiteta pahaa, mutta saadaan aikaan huonoa jälkeä.

Löövi kantaa yhä mukanaan Valkeakoskea mallina toiminnalleen Suomessa ja ennen muuta isoissa operaatioissa maailmalla. Hän alkaa oitis miettiä, kuinka tilanne hoidettaisiin hänen kotipaikkakunnallaan. Miten asukkaat, kauppiaat, taksit ja kaupunki toimisivat, kuka tekisi mitä?

– Vaikka tavallisilla ihmisillä on tilanteessa hätä, he tietävät parhaiten, kuinka sitä lievitetään juuri heidän oloissaan. He tuntevat pelikentän ja hallitsevat sosiaaliset suhteet. Autamme heitä käyttämällä niitä keinoja, joita heillä jo on. Me tuomme vain lisäresursseja, esimerkiksi lääkintää tai kuljetusjärjestelmiä. Ilman paikallisten ihmisten osaamista ja paikallistuntemusta operaatiot epäonnistuvat, hän sanoo painokkaasti.

Puolueettomuuteen helppo samastua

Punaisella Ristillä ei ole ongelmia saada joukkuepelaajia avustus- ja pelastustehtäviinsä. Järjestö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, mutta sen perusarvot – inhimillisyys, puolueettomuus ja tasapuolisuus – löytyvät tavalla tai toisella kaikista valtauskonnoista.

– Arvoihin on helppo samastua ja toimintaan tulla mukaan. Samalla on mahdollista oppia uutta ja hankkia käytännön taitoja, esimerkiksi kotimaan toiminnan ensiaputaidot.

Suomessa avustustyöntekijöiden peruskurssille haki juuri lähes 400 hakijaa, vaikkei kurssia ei ole mainostettu, ja hakulomakkeetkin löytyvät verkkosivuilta monen mutkan takaa.

– Maahanmuuttotilanteessa yli 10 000 ihmistä ilmoittautui vapaaehtoisiksi. Kun paikallisesti tapahtuu jotakin, meille tulee kymmenittäin ja sadoittain ihmisiä, jotka haluavat tulla mukaan ja auttamaan.

Jokainen tarvitsee perheen ympärilleen

Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista, ja yksin Lähi-idän kriisipesäkkeistä paenneita on miljoonia. Suomessa jätettiin viime vuonna noin 5 657 hakemusta turvapaikasta. Myönteisten päätösten saamista on nyt kiristetty.

– On harmillista, että keskustelussa turvapaikanhakijoista huutavat kovimmin ne, jotka potevat ennakkoluulojaan. On niitä, jotka ovat täysin rasistisia mielipiteiltään, mutta myös niitä, joiden mielestä kaikki Suomeen tulijat ovat täysin vilpittömällä mielellä. Kuitenkin suuressa populaatiossa on kaikenlaista väkeä, olivat he sitten suomalaisia tai muualta tulleita. Jokainen ajatelkoon vaikka omaa sukuaan. Kyllä sieltäkin vilperttejä löytyy.

Suurinta huolta Löövi kantaa perheiden yhdistämisen tiukennuksesta. Hän ihmettelee, miksei meillä nähdä perheen arvoa ihmiselle. Perheet pitäisi hänen mielestään yhdistää ja suoda perheille suojaa, tapahtui se sitten Suomessa tai jossakin muussa maassa.

– Jokainen meistä on aina jollain tavalla elänyt perheen keskellä. Olisi hyvä miettiä, miten itse selviäisi ilman lähimpiään? Ehkä silloin ymmärtää paremmin, minkälainen hätä ihmisillä on, kun he eivät saa perheitään kokoon.

Eniten Lööviä harmittaa työssään, että meidän inhimillisen tyhmyytemme ja typeryytemme vuoksi moni hyvä asia jää toteutumatta.

– On byrokratiaa tai älyttömiä hallinnollisia päätöksiä. Joku täysin pönttö pystyy käyttämään päätäntävaltaansa estääkseen suuren joukon ihmisiä saamasta sitä oikeutta, joka heille kuuluu.

Löövi pitää poliittisen päätöksenteon suuntaa kummallisena. Eurooppalaisilla mailla on ollut suoranainen kilpailu siitä, miten näyttää ulospäin jyrkältä ja vaikeuttaa pakolaisten maahanmuuttoa.

– Se ei ole pohjoismainen tai suomalainen perinne. Paperittomia tulee olemaan Suomessa, ja on ilman muuta selvää, että heistä muodostuu Suomeen osaton köyhäinluokka. Jos näille ihmisille ei anneta suojaa ja luoda mahdollisuuksia päästä yhteiskuntaan, heistä tulee hyväksikäytettyjä, mikä on uhka näille ihmisille ja meille.

Nyt pitää Löövin mielestä mahdollisimman nopeasti tarkastella, onko meidän maahanmuuttolinjamme todellakin kestävä.

– Tällä hetkellä tulee koko ajan päätöksiä siitä, että hylkääviä päätöksiä on tehty väärin perustein.

Afganistan, Irak, Syyria, Somalia…

Juuri nyt Syyrian ja Irakin sota, Afganistan, Somalia ja Keski-Afrikan konfliktit ovat humanitaaristen toimijoiden kohteina kärjessä, ovat olleet jo vuosia. Parhaillaan SPR rekrytoi väkeä, joka lähtee rakentamaan Mosulin lähelle kansainvälisen Punaisen Ristin lääkintäinterventiota, esimerkiksi sairaalaa. Mosulista Löövi pelkää uutta Aleppoa.

Meiltä jää vielä piiloon paljon konflikteja ja katastrofeja, sillä meille Suomeen välittyy tieto tapahtumista kuvatoimistojen kuvatarjonnan suodattamana. Luonnononnettomuuksista saamme tietoa vain jäävuoren huipusta.

– Suomessa, kuten muuallakin, koulutamme ihmisiä ensiapuun ja teemme paljon ehkäisevää työtä, ennen kuin mitään tapahtuu tai tilanne menee tosi pahaksi. Tuemme sisaryhdistyksiä parantamaan onnettomuusvalmiuksia. Näin meidän tarvitsee antaa vain vähän tukea maan paikallisile toimijoille. He hoitavat onnettomuuden omin voimin eikä avustusoperaatio tule edes näkyviin.

Kun työtehtävissä kohdataan rankkoja tilanteita, ovat tukena psykososiaaliset palvelut, joissa vaikeita asioita käydään läpi jo ennalta.

Arvot ylläpitävät työhyvinvointia

SPR:n työntekijät voivat ylpeinä kertoa, missä he ovat työssä, sillä heidän työtään arvostetaan.

– Ihmisen ja organisaation yhteneväiset arvot lisäävät työhyvinvointia. Kun työ on motivoivaa, sitä on mielekästä tehdä.

Talon hyvää henkeä ylläpitää Suomen toimistossa henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista vastaava huollon yksikkö.

– Meillä on erinomainen työpaikkaruokala. Meillä on hyvät työterveyspalvelut. Väkeä kannustetaan urheiluun ja virkistymiseen palveluseteleillä. Liikuntaa harrastetaan omissa palloilujengeissä. Kun työtehtävissä kohdataan rankkoja tilanteita, ovat tukena psykososiaaliset palvelut, joissa vaikeita asioita käydään läpi jo ennalta.

Suomen Punaisella Ristillä on kansainväliseen toimintaan koulutettua väkeä enemmän kuin millään muulla järjestöllä. Delegaateiksi maailmalle haluaa tuhat aktiivista ihmistä. Heidän tuekseen on luotu vertaisverkostoja, jotka antavat etätukea.

Operaatioissa, joissa työskennellään suurempana suomalaistiiminä, toimii oma työterveyshuolto sekä kaikki terveydenhuollon palvelut evakuoinnista lähtien. Jokainen delegaatti ottaa kaikki mahdolliset rokotukset ja tietää keinot, joilla voi ehkäistä sairauksia. Keikalta palaajalla on edessään pakollinen terveystarkastus.

Ennen operaatioita ja niiden jälkeen on mahdollista keskustella psykologin kanssa. Löövi kertoo delegaatista, joka oli tehnyt työtä sota-alueilla liki 12 vuotta, muttei halunnut psykologin apua milloinkaan palatessaan. Kun hän päätyi alueelle, jossa ei ollut sotatoimia ja jossa ihmisillä oli aikaa riidellä, hän kirosi kokemusta kotiin palattuaan. Löövi suositteli käyntiä psykologien pakeilla, ja tällä kertaa henkilö myöntyikin.

– Siitä kehkeytyi keskustelusarja, jossa puitiin läpi vuodet sotatoimialueilla. Sen jälkeen delegaatti on lupautunut koulutuksiin jatkuvaksi esimerkiksi siitä, että psykologin kanssa keskustelu todella kannattaa.

Kulttuurin parissa kuljetettuna

Löövi viihtyy työssään. Hän sanoo saavansa parhaan annoksen terveyttä, kun näkee, että työkaverit tekevät hienoja hommia.

– Työmme synnyttävät joskus käsittämättömän hienoja oivalluksia. Niistä innostuu ja niillä jaksaa.

Mutta liikkua hän ehtii omasta mielestään liian vähän, eikä muihinkaan virkistäviin harrastuksiin oikein ole aikaa.

– Kulttuurireinnoissa kuitenkin käyn perille vietynä. Siitä huolehtii vaimo.

Yksi vastaus artikkeliin “Kalle Löövi: SPR tarvitsee joukkue­pelaajia”

  1. Ritva Liisa Tavailaq sanoo:

    Punaisen Ristin pitkänlinjan konkarin viisaita ajatuksia!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.