kolumni

• 25.11.2016

Innostus tuo tuottavuutta

Henkilöstötyytyväisyyden mittaaminen on vakiintunut vuosittainen rituaali monissa organisaatioissa. Tyytyväisyyskeskiarvot saapuvat johtajien pöydälle ja niitä saatetaan jopa käyttää päätöksenteon tukena. Tyytyväisyyden mittaaminen ei kuitenkaan nykytyöelämässä riitä. Jos todella haluamme ymmärtää työntekijöiden hyvinvointia ja parantaa heidän tuottavuuttaan, on välttämätöntä tietää myös, kuinka innostuneita he ovat.

Innostuksella tarkoitan työn imua eli sitä, kuinka energisoivaksi ja sitoutumisen arvoiseksi työntekijä työnsä kokee. Innostunut työntekijä uppoutuu tekemiseen koko tarmollaan ja kokee henkilökohtaista paloa saada tuloksia aikaan. Tällainen työntekijä on tutkitusti oma-aloitteisempi, oppimishaluisempi ja palvelualttiimpi kuin hänen kollegansa, joka on ”vain töissä täällä”. Työn imulla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia myös työntekijän terveyteen ja jaksamiseen ja heijastuvan myönteisesti myös elämänlaatuun vapaa-ajalla.

Työn imua kokevat työntekijät tekevät myös parempaa tulosta. Kreikkalaisessa pikaruokaketjussa työn imu ennusti noin 50 euroa parempaa päiväkohtaista tulosta per työntekijä. Suomessa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen osoitti, että työn imua päivittäin kokevat hammaslääkärit tekivät saman työajan puitteissa enemmän ja vaativampia operaatioita ja ansaitsivat noin 800 euroa enemmän per kuukausi kuin työhönsä leipääntyneet kollegansa. Tämä tarkoittaa vuositasolla peräti 10 000 euron palkkaeroa, vaikka työaika olisi sama. Sama yhteys työn imun ja tuottavuuden välillä on havaittu lukuisissa muissakin tutkimuksissa. Kun mitataan sekä työn imua että työtyytyväisyyttä, on osoitettu, että nimenomaan työn imu on selvästi vahvemmin yhteydessä työn tuottavuuteen.

Erityisen tärkeää innostus on luovaa panosta vaativissa asiantuntijatehtävissä ja asiakaspalvelutehtävissä. Eli juuri sellaisessa työssä, jota tulevaisuudessa yhä useampi meistä tekee, kun rutiinityöt automatisoidaan. Kun tarvitaan erityisen laadukas, korkeatasoinen tai innovatiivinen ratkaisu, ei väsyneenä puurtaminen auta, koska vireystilalla ja innostuksella on ratkaiseva merkitys. Siksi innostuksen rooli työelämän tuottavuuden selittäjänä tulee tulevaisuudessa entisestään kasvamaan.

On tärkeää pitää huolta työpaikkojen turvallisuudesta, ergonomiasta, riittävästä palkkatasosta ja muista perustekijöitä. Mutta Herzbergin klassikkoteoriaa lainatakseni ne ovat vasta työn hygieniatekijöitä, joilla pidetään huolta, ettei työntekijä voi työssään pahoin. Jos haluamme niiden ohella pitää huolta, että työntekijä on motivoitunut, hyvinvoiva ja tarmokas, on meidän suunnattava huomiomme niihin tekijöihin, jotka synnyttävät innostusta ja sisäistä motivaatiota. Tarjoamalla työntekijälle mielekkäitä haasteita, innostavan päämäärän, kannustavan työyhteisön ja ennen kaikkea riittävästi vapautta ja vastuuta toteuttaa työtään järkeväksi katsomallaan tavalla, emme vain estä pahoinvointia vaan annamme tilaa innostukselle ja tuottavuudelle.

Kirjoittaja on tutkijatohtori ja tietokirjailija, joka tutkii sisäistä motivaatiota, elämän merkityksellisyyttä ja hyväntahtoisuutta Helsingin yliopistossa sekä valmentaa yrityksiä ja yhteisöjä sisäisen motivaation ja merkityksellisen työn teemoista osana Filosofian Akatemia Oy:tä.

Frank Martela

Yksi vastaus artikkeliin “Innostus tuo tuottavuutta”

  1. Kaija Pasanen sanoo:

    Olen erittäin iloinen että ollaan vihdoinkin alettu kiinnittämään huomiota työntekijän jaksamiseen. Asiahan on alussa ja vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä viedä asiaa eteenpäin. Itse en ole enää työelämässä mutta kyllä näitä taitoja tarvitaan esim vapaehtoissektorillakin. Paljohan sielläkin on kaikenlaista toimintaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.