Infektio-osastolla hoitajien suojavarustus vaihtelee sairaudesta riippuen. Esimerkiksi kirurginen henkitysmaski, kumihanskat ja käsien desinfiointi kuuluvat Anne Seppälän (vas.) ja Tiina Katajamäen työvarustukseen.

Työpaikka

• 23.02.2017

Infektio-osastolla hoidetaan vaikeita tartunta­sairauksia

HUS:n Helsingin Meilahden kolmiosairaalan infektio-osastolla hoidetaan vaikeita, äkillisiä infektiosairauksia. Ääritapauksessa sairaanhoitajat Anne Seppälä ja Tiina Katajamäki ovat valmiina ottamaan vastaan jopa ebolan kaltaisia vaarallisia tartuntatauteja sairastavia potilaita
suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Olemme molemmat työskennelleet HUS:n infektio-osastolla lähes 10 vuotta. Emme koe työskentelyä täällä mitenkään pelottavaksi, ennemminkin haasteelliseksi. Jos pelkäisimme, emme voisi olla töissäkään. Hallitumpi tilanne täällä sairaalassa on kuin sairaalan ulkopuolella. Tiedämme, millaisten asioiden kanssa olemme tekemisissä. Helpommin jonkin tartunnan saattaa saada vaikkapa julkisissa liikennevälineissä.

– Infektio-osastolla hoidetaan pääasiassa erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Teemme paljon ihan perusselvitystyötä. Läheskään aina oireet eivät suoraan kerro, mistä infektiosta on kysymys ja mistä kuumeilu johtuu. Potilaiden sairauksien skaala on laaja. Emme siis hoida pelkästään eksoottisia, ulkomaantuliaisina tulleita sairauksia. Yhtä lailla osastollamme on verenmyrkytys-, keuhkokuume-, haavainfektio-, keskushermostoinfektio- ynnä muita potilaita.

– Tavallisimmin ulkomailla sairastuneet potevat sairaalaan päätyessään erilaisia ripulitauteja. Tuberkuloositapauksia on osunut kohdallemme muutamia, mutta yleensä keuhko-osasto hoitaa ne. Matkailun yleistyminen ei ole onneksi näkynyt osastolla. Tavallisen turistin sairastumisriski esimerkiksi ebolainfektioon on äärimmäisen pieni, sillä tartunta tapahtuu lähinnä potilaan eritteiden ja veren välityksellä.

– Meillä oli kummallakin takanamme vuosien kokemus sairaalassa työskentelystä ennen kuin hakeuduimme töihin infektio-osastolle. Varsinaisesti työskentely täällä ei juuri eroa sairaalan muista osastoista, koska varotoimet HUS:ssa ovat kaikille samat. Jokaisella osastolla pestään ja desinfioidaan käsiä ahkerasti, erityisesti ennen ja jälkeen potilaiden hoidon.

Neljäntoista potilaan osastolla on enemmän eristyshuoneita kuin muualla sairaalassa.

– Olennaisin ero on se, että meillä on enemmän eristyspotilaita kuin tavallisella osastolla. Jokaisella potilaalla on myös oma vessa. Osasto on pieni, paikkoja vain 14 eli vähemmän kuin keskiverto sairaalaosastolla. Työntekijöitä on parisenkymmentä. Hoitoaika vaihtelee muutamista päivistä kuukausiin, koska jokainen tapaus on erilainen. Esimerkiksi verenmyrkytyksen hoito vaatii sairaalaolosuhteita ja kestää pitkään.

– Hoitotilanteissa meillä on käytössämme suojavarusteet, mutta yleensä hanskat ja essu riittävät. Pisaraeristyksessä käytämme myös hengitysmaskia. Vain ihan ääritapauksissa suojavarusteet peittävät koko kropan niin, että vain silmät näkyvät. Erityisen tarttuvia tauteja hoidettaessa on tärkeää varmistaa, että mikään kohta ihosta ei ole hoitotilanteessa paljaana.

– Eristyspotilaiden parissa työskentely ei ole henkisesti kuormittavampaa kuin muiden kanssa. Tietysti suojavaatteiden käyttö saattaa olla etenkin kesällä ihan fyysisesti raskasta, jos huoneessa joutuu olemaan pidempään ja käytössä on koko varustus. Henkisesti kuluttavaa työ ei silti ole. Meillähän suuri osa potilaista kuitenkin paranee, vaikka hoidot kestäisivätkin pitkään.

– Parasta sairaanhoitajan työssä on se, että saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Sen vuoksi varmaan aikoinaan hakeuduimmekin alalle. Meillä on osastolla erittäin hyvä työilmapiiri. Ihmiset viihtyvät täällä. Tietenkin potilaan tai omaisen surut, vakavaksi osoittautuva sairaus ja perheen tilanne saattavat jäädä kaihertamaan hoitajan mieltä. Iso merkitys on sillä, että silloin voi kollegoiden kanssa puhua osaston tapahtumista. Keskustelemalla näistä pääsee yli.

– Työlle pitää olla vastapainoa. On tärkeää, etteivät työasiat jää pyörimään päähän. Harrastukset auttavat nollaamaan ajatukset ja rentoutumaan. Ulkoilu, liikunta, lukeminen ja käsityöt ovat keinoja, joilla lataamme akkujamme ja pidämme huolta jaksamisestamme.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.