Henkilö

• 12.05.2017

IBM:n Mirva Antila: Toiset aivot avuksesi

Uusi työ saa energiansa joustavuudesta, kokeilunhalusta ja monimuotoisuudesta. Kun luotat enemmän mahdollisuuksiin kuin uhkiin, huomaat tekoälynkin hyväksi työpariksi, sanoo Suomen IBM:n tuore toimitusjohtaja Mirva Antila.

Mirva Antila otti Suomen IBM:n vetovastuun tammikuussa 2017. Uuden työn näköalapaikalta hän kehottaa meitä ottamaan härkää sarvista ja oppimaan uutta. Sitä digitaalisuuden seuraava vaihe, oppivien järjestelmien käyttö, edellyttää.

– IBM:ssä puhumme keinoälyn sijasta nimenomaan lisätystä älystä. Toiset aivot työkaverina tekevät meistä entistä parempia. Ikään kuin meillä olisi koko ajan rinnallamme vanhempi työkaveri opettamassa, hän toteaa.

Antila on itse uskaltanut tarttua uuteen useampaankin kertaan. Kun kaivoskaupunki Outokummun tyttö sai lukion päätökseen ja valkolakin hiuksilleen, oli edessä muutto muualle jatko-opintoihin. Hän lähti töihin Helsinkiin ja näki nuoruuden ehdottomuudella ainoana vaihtoehtona opinnoille Helsingin kauppakorkeakoulun. Päämäärätietoinen nuori onnistui aikeissaan.

Valmistuttuaan Antila meni töihin Sanomien yritysjulkaisuyksikköön. Tutuiksi tulivat niin ilmoitusmyynti, myyntitiimin vetäminen kuin myyntijohtajankin pesti. Media-alalla vierähti seitsemän vuotta, joihin mahtui äitiysloma kahteen otteeseen.

”Oli mielenkiintoista tarttua tehtäviin, joita kukaan muu ei ennen ollut tehnyt.”

IBM:n toimitusjohtaja Mirva Antila toteaa it-yrityksen sopeutuvan mutkattomasti uuden työn vaatimuksiin, onhan ala jatkuvasti uuden edessä. Perinteisemmillä aloilla vaaditaan johdolta entistä terävämpää näkemystä siitä, kuinka digiaika jalkautuu yrityksen arkeen.

Uutta oppimaan

Antila kertoo ihastuneensa julkaisualaan, joka oli silloin edelläkävijä. Vähitellen syntyi kuitenkin halu muutokseen. Koska hän tunsi olevansa alan ykkösyrityksessä, ei vaihto toisten julkaisijoiden leipiin kiinnostanut, vaan hän päätyi vaihtamaan alaa.

IBM osui palkkaamaan samassa vaiheessa – 22 vuotta sitten – uutta väkeä ensimmäisen kerran alasajon jälkeen.

– Vaikka it-ala ei ollutkaan omani, uskalsin hakea tehtävää, koska yritykseen haettiin myynnin ja markkinoinnin ammattilaista, jota ei rasittaisi entiset taakat.

Antila ryhtyi uudessa tehtävässään raivaamaan it-bisnekselle polkua kunta- ja terveydenhuoltoalalle. Uuden työn sisältö ei varsinaisesti ollut niin erilaista kuin olisi luullut, mutta työpaikan vaihto yksityisesti omistetusta suomalaisyrityksestä kansainväliseen jättifirmaan merkitsi aivan uutta kulttuuria.

– Sain oppia tietotekniikan toimialaa sekä kunta- ja terveydenhoitoalaa. Oli mielenkiintoista tarttua tehtäviin, joita kukaan muu ei ennen ollut tehnyt.

Sivulle ja yläviistoon

IBM:n kulttuuriin kuuluu työkierto enemmänkin sääntönä kuin poikkeuksena. Halutessaan voi vaihtaa tehtäviä kolmen neljän vuoden välein. Se ei välttämättä tarkoita nousua porras portaalta vaan liikettä myös sivusuunnassa. Nimenomaan sivusuunta on Antilan mukaan ollut motivoivinta.

– Isompia liikahduksia on 22 vuoden aikana ollut kahdeksasta kymmeneen. Turha tietenkään kieltää, etteikö polkuni olisi kulkenut myös yläviistoon.

Vuosi sitten Antila siirtyi varatoimitusjohtajaksi alueinaan pankki- ja vakuutustoimiala, finanssi- ja terveystoimiala – ensi tuntumalta kolme hyvin erilaista
toimialaa, vaikka niille yhteistä onkin vahva sääntely ja dataintensiivisyys.

– Huomasin pian, että olemme koko elinkaaremme ajan näiden kolmen toimialan kanssa tekemisissä. Nyt myös rajat toimialojen välillä ovat hämärtymässä, sillä yritykset laajenevat alustatalouden ja digitalisaation ansiosta uusille alueille. Esimerkiksi vakuutusala lähti voimakkaasti hakeutumaan terveydenhuollon palveluihin.

Antila sai käyttää parhaat myyntitaitonsa vakuuttaakseen IBM:n käyttämään panoksia Pohjan perukoilla sijaitsevan Suomen terveyssektorin it-ratkaisuihin. Koska yritys oli tulokas markkinassa, oli avattava myös keskusteluja asiakaspinnassa kotimaassa.

– Aiemmin oli jo tehty hyvää työtä ja saatu oppivat järjestelmät ihmisille tutuiksi. Pääsimme myös Tekesin kanssa yhteistyösopimukseen, joka mahdollistaa terveysalan toimijoille osarahoituksen digihankkeisiin.

Turvallinen testimaa

IBM:ssäkin havaittiin, miten hyvä kohde Suomi on innovaatioille. Meillä on digitalisoidut potilasjärjestelmät, koulutettu väestö, henkilötunnukset, luottamus viranomaisiin, turvallinen ympäristö sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus meneillään. Vastaavaa kokonaisuutta ei Antilan mukaan löydy koko maailmasta.

– Suomessa on henkeä ja tekemistä, jota arvostetaan maailmalla, vaikka me itse olemme itsekriittisiä, mikä sinänsä oikein onkin. Mutta vähempikin riittäisi.

Toimitusjohtajana Antila odottaa nyt, että sote saadaan rakennusvaiheeseen, ja palvelujen käyttäjät pääsevät hyötymään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen yhdistämisestä.

– Tiedän, miten paljon apua tietotekniikka voi tuoda, jos se vain otetaan käyttöön. Uusi maailma toimii meidän mielestämme niin, että pienet asiantuntijayritykset toimivat isojen yritysten rinnalla.

Yhteistyön Antila uskoo avaavan pienille yrityksille nykyistä leveämmän tien markkinoille myös kotimaan ulkopuolelle.

– Odotan, että tästä tulee toisenlainen ekosysteemipeli – alustatalous, jossa on paljon erikokoisia ja erilaisia toimijoita.

Antila muistuttaa, ettei kyräilyyn ole varaa. Reilun viiden miljoonan asukkaan Suomi on oivallinen paikka testata ja tuoda innovaatioita käytäntöön. Se edellyttää, että kaikki 5,5 miljoonaa ihmistä uskovat, että toimimme kaikki yhdessä suomalaisten parhaaksi.

Watson vierelläsi

IBM:n dataa seulova älyn jättiläinen on nimeltään Watson. Se lukee yhdeksässä sekunnissa 300 000 sivua ja pystyy hetkessä tarjoamaan todennäköisimmät ratkaisuvaihtoehdot esitettyihin kysymyksiin. Mutta ihminen päättää, mikä vaihtoehdoista on toimivin tai paras.

Kaikki työtehtävät eivät Watsonin kaltaisten oppivien järjestelmien aikana säily, mutta tilalle syntyy uusia. Antila painottaa, että juuri nyt on aika luoda koulutuspolkuja aloille, joilta työn jo tiedetään katoavan.

– Eihän kehitys ole uusi ilmiö. Automaatio on tullut teollisuuteen ja koneet maatalouteen. On kyse evoluutiosta.

Mirva Antilan tehtävät ovat vaihtuneet niin sivu- kuin pystysuunnassakin. Mielekäs työ on kiinnostanut aina enemmän kuin asema.

Aktiivista työhyvinvointia

Antilan johtama IBM on it-yrityksenä kehityksen kärjessä ja siksi jatkuvassa muutoskierteessä. Huolehtiakseen ihmisistään yritys on juuri vienyt läpi ohjelman teemalla ”aktiivisen työhyvinvoinnin lisääminen”.

Henkilökunnan näkemykset ohjelman jälkeen osoittavat, että työn imua ja virtausta synnyttävät autonomia, hallinnan tarve, oppiminen, merkityksellisyys ja yhteisöllisyys. Toimitusjohtaja peilaa tuloksia työn arkeen.

– Johdolla on avainroolina pitää jokaisen työntekijän mielessä kirkkaana strategia ja suunta, jota kohti ollaan menossa. Työn tulee olla merkityksellistä tekijälleen, joka haluaa tietää, miksi hän työtään tekee ja mikä hänen paikkansa on tässä ruudussa. Onko hän latomassa tiiliä vai rakentamassa kirkkoa?

Uuden työn imussa työntekijällä on paljon autonomiaa, mutta onko hänellä myös hallinnan tunnetta? Tästä Antila edellyttää esimiehistön pitävän huolta, sillä hallinnan tunteen menetettyään ihminen alkaa väsyä. Yhteisöllisyys motivoi, eikä kukaan saa jäädä yksin työryöppyjen kanssa.

Työstä tulee mielenkiintoista, kun se ei ole rutiininomaista ja kelloon sidottua.

– Olemme aiemmin mitanneet työtä ajalla, vaikka työn tulos ja jälki ovat kuitenkin niitä todellisia mittareita. Ydinkysymys on, miten työaika ja työn tulos eläisivät sovussa niin, että lopputulos poistaisi jäykät rakenteet ja olisi hyvä ja palkitseva työntekijälle.

Tekoäly luovana apuna

Haasteet syntyvät kyvystämme kotiutua tähän uuteen maailmaan.

Oppivien järjestelmien tiedetään seulovan tietomassasta kytkentöjä, jotka auttavat esimerkiksi kehittämään hoitoja ja antavat lääkäreille enemmän aikaa varsinaiseen potilastyöhön, mutta järjestelmiä on kokeiltu myös luovilla aloilla.

Australian muotiviikoilla esiintyi suunnittelija, joka oli ottanut lisä-älyn avukseen hakiessaan menestyvää värimaailmaa seuraavalle kaudelle. Lisä-äly on myös rakentanut traileria eli esittelyfilmiä jännityselokuvalle. Se toi lisäarvonsa työvaiheisiin tunnetiloja prosessoimalla, mutta lopputulos on kuitenkin ihmisen luoma.

Elokuva Hidden Figures on Antilan mielestä oivallinen esimerkki siitä, kuinka uusi otetaan haltuun. Elokuvan hahmoina on matemaattisesti lahjakkaita naisia, jotka työskentelevät 1960-luvulla Nasassa.

Ilmailu- ja avaruushallintoviraston käyttöön tulee IBM:n jättimittainen tietokone, mutta sen toimintoja ei kukaan ymmärrä, saati osaa käyttää. Yksi naisista opiskelee salaa ohjelmoinnin perusteet, sillä koneen manuaalia ei hänelle anneta. Hän opettaa myös tiiminsä ohjelmoimaan, ja koko porukka palkataan tietokoneen ohjelmoijiksi.

Elokuva on elokuva, mutta toimintatapa sopii malliksi.

– Kamala kone, jonka pelätään vievän työpaikat, tarjoaakin valtavan mahdollisuuden.

Säännöllistä arkea

Syöminen, nukkuminen ja urheilu. Tämä kolmiyhteys pitää Mirva Antilan itsensä kunnossa, jolla hän pystyy johtamaan joukkoaan.

– Syön säännöllisesti kolmen neljän tunnin välein, sillä uskon tasaisen verensokerin tehoon. Myös pitkät yöunet ovat minulle todella tärkeät. Fyysinen kunto taas ylläpitää henkistä hyvinvointia henkisesti kohtuullisen rasittavassa työssä.

Päivä alkaa kunnollisella aamiaisella ja lenkillä koiran kanssa. Pitkää työpäivää tasoittaa aina kuntoilu. Antila liikkuu kuntosalilla ja pallon tahdissa tenniskentällä. Hän aikatauluttaa kuntoilun kalenteriin, sillä muuten on liian helppoa luistaa aikeistaan.

Myös työviikko on hahmoteltuna kalenterissa. Työpäivien kokousrumbaa ja tapaamisia hän tauottaa puolen tunnin paussein, joihin hän sisällyttää kiireiset puhelut.

Vapaa-aikaan kuuluu lukeminen, ei television katselu. Parasta rentoutusta on aika perheen ja ystävien kanssa.

– Todella hyvä ja meditatiivinen keino rentoutua on valmistaa viikonlopun iloksi kunnollinen illallinen. Siinähän menee miellyttävästi koko päivä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.