Hyvää elämää vakavan työtapaturman jälkeen

Elämäntilanteet näyttivät yleisesti hyviltä, sanoo Kulmala. Tampereen yliopiston tuore raportti paljastaa, että yli 70 prosenttia vahingoittuneista oli viiden vuoden päästä joko takaisin työelämässä tai vanhuuseläkkeellä. Vaikka töissä kävisi pahasti, elämänkulku ei välttämättä ratkaisevasti muutu. Enemmistö tapaturmasta selvinneistä palasi töihin. Myös ansiotaso pysyi entisellään, melkein puolella jopa nousi.

Kulmala varautui huonompiin lukuihin. Etukäteen hän ajatteli, että työkyvyttömiä voisi olla enemmän ja että töihin palanneidenkin tienestit tippuvat.

– Tulokset eivät tukeneet ennakko-oletuksia, vaan olivat parempia. Totta kai näin hyvä uutinen tuntuu tutkijastakin äärimmäisen mukavalta.

Yliopisto-opettaja Jarna Kulmala toivoo tutkimustiedon tarjoavan myös uhreille toivoa eteenpäin pääsemisestä. Vaikeuksista voi selvitä, eikä vakava tapaturma ole maailmanloppu.

Yhden miinusmerkkisen pienen yllätyksen Kulmala löytää tutkimuksensa työttömyysluvuista.

– Vahingoittuneiden työttömyysaste oli hieman isompi kuin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa. Vakavia työtapaturmia sattuu kuitenkin paljon aloilla, joilla on iso työttömyys, mikä selittänee eroa. Vakava työtapaturma ei kuitenkaan yleisesti näytä lisäävän todennäköisyyttä joutua työttömäksi.

Monelle tieteelle tutkittavaa

Työtapaturmaan joutuneiden kohtaloa tapahtumahetken jälkeen tutkittiin nyt ensi kertaa näin laajamittaisesti. Hanke toteutettiin Tampereen yliopiston, Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Eläketurvakeskuksen yhteistyönä.

Vaikka tulosten mukaan iso kuva näyttää hyvältä, selvittelyä olisi syytä jatkaa ja mennä syvemmälle.

– Kun nyt saatiin tulos hyvästä työllistymisestä, olisi erittäin kiinnostavaa tutkia, onko kaikilla töihin palanneilla tosiaan niin, ettei vakava tapaturma ole paljon muuttanut elämää. Nyt katsottiin vain elämäntilannetta, vahingoittuneita ei haastateltu tai heille tehty kyselyä.

Työtapaturmalla on saattanut olla vaikutuksia esimerkiksi ihmissuhteisiin, perheeseen, työtehtäviin. Työnantajakin on saattanut vaihtua. Niin ikään olisi mielenkiintoista selvittää näiden ihmisten eläkehakuisuutta. Paljonko työelämään palanneista on sellaisia, jotka aktiivisesti pyrkivät työkyvyttömyyseläkkeelle? Avoimia kysymyksiä on paljon.

Työssä, työkyvyttömänä vai työttömänä -tutkimusraportti paljastaa tiettyjä toimialoja, joilla työntekijä vakavan tapaturman jälkeen jää keskimääräistä useammin työkyvyttömäksi ja työhön palaaminen on epätodennäköistä.

– Jatkotutkimuksella pitäisi tarkemmin selvittää, miksi näin on ja voitaisiinko asialle tehdä jotakin.

Kulmala näkee tarvetta monialaisuudelle, esimerkiksi psykologiselle, lääketieteelliselle ja kuntoutustieteelliselle selvitystyölle.

– Oma kiinnostukseni kohdistuu lähinnä vakuutusjärjestelmän toimivuuteen, mutta tilausta on muidenkin tieteenalojen tutkimukselle.

Onnistuneella työhön paluulla ja elämänsyrjään kiinni pääsyllä on lopulta iso merkitys sekä yksilön että koko yhteiskunnan kannalta.

Tapaturmavakuutus toimii

Jos työkyvyttömyys tai kuntoutustarve johtuu työtapaturmasta, ensisijaisesti vahingoittuneesta huolehtii lakisääteinen tapaturmavakuutus.

– Kun vakavan työtapaturman seuraukset tiedetään ja tunnetaan, se auttaa arvioimaan ja kehittämään myös vakuutusjärjestelmiä, Kulmala painottaa.

Tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää, hoitaako tapaturmavakuutusjärjestelmä myös käytännössä vastuunsa, vai ajautuuko uhreja työeläkejärjestelmän tai Kelan korvausten piiriin.

– Kävi ilmi, että liukumaa on hyvin vähän. Tämäkin oli puhtaasti positiivinen yllätys.

Ajoittain keskustelussa kuulee kannanottoja, että asiakkaita siirtyy liikaa muihin sosiaalivakuutusjärjestelmiin.

– Tapaturmavakuutusjärjestelmän näkökulmasta on merkittävä tieto, että nämä henkilöt myös pysyvät järjestelmän sisällä. Tieto on helpottava myös vakuutetulle itselleen. Hän tietää, että jos työkyvyttömyyteen johtava tapaturma sattuu työssä, hänellä on oikeus saada korvausta tapaturmavakuutuksesta, eikä korvausta tarvitse lähteä hakemaan jostakin muualta.

Vaikka viisivuotisseurannan tulokset olivat pitkälle plusmerkkisiä, kaikille ei käynyt hyvin. Viitisenkymmentä henkilöä menehtyi tapaturman seurauksena, enemmistö heistä jo samana päivänä.

Kahdeksan prosenttia joukosta oli viiden vuoden päästä täysin työkyvyttömänä, joka kymmenes työttömänä. Heille on laiha lohdutus tieto siitä, että suurin osa kohtalotovereista palaa työelämään ja pysyy siellä vanhuuseläkkeeseen asti.

– Korvauksia kuitenkin maksetaan, ja tapaturmavakuutusjärjestelmän taso on Suomessa suhteellisen hyvä, Jarna Kulmala sanoo.

Työssä, työkyvyttömän vai työttömänä? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008–2013.

Tutkimushankkeen raportti