Uutta lastensairaalaa rakennetaan kovaa vauhtia Meilahden alueella. Takana olevan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri HUS:n hallintorakennuksen toisessa kerroksessa työhyvinvointipäällikkö Cenita Blomqvist ja johtava työterveyslääkäri Leena Forss-Latvala istuvat Blomqvistin työhuoneen pyöreän pöydän ääressä ja pohtivat työpaikan päihdeongelman laajuutta. Naiset kertovat, että päihteet eivät ole sairaanhoitopiirissä sen suurempi haaste kuin muissakaan työpaikoissa.

Forss-Latvalan mukaan tapauksia, jotka johtavat päihdepuheeksiottoon ja sitä kautta hoitoonohjaukseen on HUS:ssa vuosittain yhteensä 10–30.

– Kovin isosta ongelmasta ei siis ole kokonaisuudessaan kysymys, kun kyseessä on yli 23 000 ihmisen organisaatio, jatkaa Blomqvist.

Työssä, jossa pelissä on henki ja elämä, jokainen työntekijän päihdeongelma on liikaa. Potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi HUS:ssa lähdettiin 13 vuotta sitten rakentamaan päihdeongelmaisten hoitoonohjausta. Nykyisen, vuonna 2009 voimaan tulleen Päihdeohjelman valmistelussa oli mukana laaja joukko. Työnantajan ja henkilöstön edustajien sekä palvelussuhdelakimiesten lisäksi valmisteluun osallistuivat työterveyshuollon, työsuojelun ja -turvallisuuden asiantuntijat.

– Päihdeohjelmaan otettiin tuolloin mukaan huumetestaukset. Samaan aikaan lainsäädäntöön tehtiin huumetestausta ja yksityisyydensuojaa koskevia uudistuksia. Päihdeohjelman valmistelutyö tehtiin perusteellisesti ja se vei pitkään, Blomqvist kertoo.

HUS on Suomen sairaanhoitopiireistä suurin, siksikin sen Päihdeohjelma on ainutlaatuinen.

– Olen kuullut, että siitä otetaan mallia jopa valtakunnallisesti, Blomqvist toteaa.

”Yksinkertaisimmillaan työkaverilta voi mennä kysymään, että miten voit.”

Koulutusta hankaliin tilanteisiin

HUS:ssa työskentelee ihmisiä kaiken kaikkiaan 322 eri nimikkeellä. HUS:n Päihdeohjelma koskee tasa-arvoisesti koko organisaatiota, oli sitten kysymys sairaanhoitajista, apteekkihenkilökunnasta, toimistohenkilökunnasta tai keittiöväestä.

Huume- tai alkometritutkimukset esimerkiksi toimistotyössä saattavat tuntua ylimitoitetuilta. Johtava työterveyslääkäri Forss-Latvala ei pidä Päihdeohjelmaa kuitenkaan tiukkana.

– Terveydenhuoltoalalla voitaisiin tehdä huumetestaus kaikille työhöntulijoille. Meillä päätettiin, että näin perinpohjaiseen selvittelyyn ei lähdetä.

Päihdeohjelman tarkoituksena on antaa pelisäännöt ja ohjeita päihteisiin liittyviin, hankaliinkin tilanteisiin työpaikalla. HUS:ssa noudatetaan päihdeasioissa varhaisen puuttumisen mallia. Esimiehellä ja jopa työkaverilla on velvollisuus puuttua asiaan heti, kun havaintoja päihdeongelmasta alkaa ilmaantua.

– Myöhästymiset ja lukuisat poissaolot, käyttäytymisen muutos työpaikalla, töiden sujumattomuus, ulkoisen olemuksen muutokset, Forss-Latvala listaa tavallisimpia päihdeongelman merkkejä, jotka on kirjattu Päihdeohjelmaankin.

Kollegan päihteiden väärinkäyttöön puuttuminen ei ole kuitenkaan yksiselitteisen helppoa. Cenita Blomqvist kannustaa asiasta huolestunutta työkaveria kysymään asiasta ihmiseltä suoraan tai kertomaan esimiehelle. Esimiehellä on velvollisuus viedä asiaa eteenpäin.

– Yksinkertaisimmillaan työkaverilta voi mennä kysymään, että miten voit. Koulutustilaisuuksissamme käydään läpi näitä hankalia tilanteita. Esimiehet pääsevät koulutuksissa harjoittelemaan keskustelutilannetta työntekijän kanssa esimerkiksi draaman keinoin, Blomqvist kuvailee.

Leena Forss-Latvala (oik.) ja Cenita Blomqvist eivät pidä päihdeongelmaa kovin laajana HUS:ssa.

Ongelmaan kiinni ajoissa

Työterveyshuolto on Leena Forss-Latvalan mukaan usein ensimmäinen paikka, jossa runsas päihteiden käyttö tulee esiin.

– Päihteiden käytöstä kysytään työhöntulotarkastuksessa sekä muillakin työterveyshuollon vastaanotoilla. Neuvomme työntekijää ja ohjaamme tarvittaessa jatkohoitoon, Forss-Latvala kertoo.

Hän mainitsee päihtyneenä työpaikalla esiintymisen olevan harvinaista eikä kovin tavallinen syy hoidon aloittamiseen. HUS:n työsuojeluvaltuutettu Helena Leppäsellä on kokemuksia joistakin tapauksista.

– Erään kerran esimies ei ollut paikalla. Vastaava otti silloin sairaanhoitajan keskusteluun, puhallutti hänet ja toimitti kotiin. Esimies selvittää näissä, joskus traumaattisissakin, tilanteissa tapahtumaa työyhteisön kanssa jälkeenpäin, jos työntekijä antaa siihen luvan.

Päihdeohjelman mukaan: Kun päihdeongelma tulee työpaikalla esiin, esimiehen tulee järjestää keskustelu työtekijän kanssa ja antaa huomautus. Jos nämä eivät riitä, esimies antaa työntekijälle kirjallisen kehotuksen hakeutua työterveyshuoltoon. Jos työntekijä ei hakeudu hoitoon tai hoito ei onnistu, edessä voi olla irtisanominen.

– Päätavoitteena on kuitenkin, että työntekijän päihdeongelma havaittaisiin riittävän ajoissa, sitä päästäisiin hoitamaan ja henkilö saataisiin takaisin työkykyiseksi, Forss-Latvala toteaa.

Henkilöstö kiittelee Päihdeohjelmaa, joka työhyvinvointipäällikkö Blomqvistinkin mielestä toimii hyvin.

– Onnistuminen vaatii kyllä jatkuvaa työtä: asioista kertomista, tiedotusta ja koulutusta. Teemme kaikki yhdessä työtä työpaikan päihteettömyyden eteen.

Lähteet:

www.hus.fi > Päihdeohjelma
www.valvira.fi > Omavalvontaseminaari 25.8.2015. Terveydenhuollon ammattihenkilövalvonta ja valvontaan johtaneet syyt.